On se ilmoja pidelly...

Veneetkin ovat pitäneet kiinni laiturista. Rystyset valkoisina.

Minä pidän päälläni japanilaista trenssiä. Alati.

Laiturilla ei korkokengät pidä. Sipsutan varovasti.

Pidän höttöisistä hartioista. Antavat ryhtiä.
Pidän myös raidoista, ankkureista, köysistä, lokkien kirkunasta
ja satamatunnelmasta. Antavat syyn luulla, että saan
vielä joskus lähteä valloittamaan seitsemää
merta ankkuritatuointi olkapäässäni.

***

In English:
It's time for some weather talk.
It's raining. Hateful. Not even my
favourite trench can save the day.
Nothing can. Not even the
ruffles on my shoulders.

***

Hei hoi, Haitaripaini!

Turku jakaa Euroopan kulttuuripääkaupunkitittelin vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa. Yleisessä turkulaisessa keskustelussa on haukuttu hanke sillan alle jo moneen kertaan. Ennen kuin yhtään ohjelmanumeroa on nähty, on päädytty hölmöön asetelmaan: kaikki vastaan kulttuuripääkaupunkihanke. Itse en ihan osaa ottaa kantaa. Olen harmaalla alueella – molemmilla puolilla pöytää on painavaa argumentointia.

Sunnuntaina kulttuuripääkaupunki antoi voimakkaan näytteen tulevasta. Yksi hankkeen suurimmista projekteista on Kimmo Pohjosen kaksiosainen haitarin ja painin yhdistävä spektaakkeli. Hmph. Haitaria ja painia. Haitaripainia? Ajatus ei aluksi sytyttänyt, mutta Pohjosen haastattelun luettuani innostuin.

Ajatus ei ole nimittäin uusi. Ennen haitaria soitettiin painiottelujen temmellyksessä, sillä kulttuuri urheilutilaisuudessa helpotti lipunmyyntitulojen verotusta. Yhden miehen orkesteri palveli painijoita – kovassa väännössä syntyneet pierut kun jäivät musiikin alle.

Lisämaustetta (ja mielenkiintoa) haitarin ja painin liitto sai Logomosta, ihan uudesta VR:n vanhaan konepajaan rakennettavasta luovan talouden, taiteen ja kulttuurin keskuksesta, jonka Haitaripainia-esitys valtasi kulttuurin käyttöön ihan ensimmäistä kertaa. Kun ilmaisia lippuja tarjottiin työn puolesta, päätöksenteko ei kestänyt kauaa: "Ei sunkka siäl lipui mul olis?".

Keskeneräinen Logomo hurmasi. Kulunut teollinen rouheus ja avarat hallit kiehtovat. Esitystila oli rajattu väliaikaisilla seinillä korkean komeuden keskelle ja katsomossa tunnelma oli yllättävän intiimi.

Painimatolle ilmestyi mies haitareineen ja pian seurasin uskomatonta fyysistä vääntöä. Liikkeitä, joihin en koskaan taipuisi. Voimaa, jota ei tule vartalostani koskaan löytymään. Tarjolla oli perinteistä painia enemmän venyttelyä ja harjoitteluliikkeitä. Jotakin, mikä muistutti ehkäpä nykytanssia.

Esityksen juoni mukaili suomalaisen painin historiaa siirtyen välillä poliittisen kannanoton ja osittaisen nationalisminkin puolelle. Suomen Painiliiton avulla spektaakkeliin koottu, oikeista painijoista koostuva painiryhmä Helsingin Nelson antoi kaikkensa. Mukana oli niin entinen moninkertainen olympiavoittaja kuin nuori, kaunis nainenkin – painijoita kaikki.

Vuonna 2011 Paavo Nurmen Stadionilla nähtävä Taistelu 2011 tulee olemaan näkemäni Haitaripainin huipennus, jonka ohjaa Kari Heiskanen. Ei, en ole ostanut lippuja, vaikka sunnuntainen esitys olikin yllättävän hieno ja osittain hauskakin.

Mukana olleen ystävän sanoja lainaten taidan ottaa ensimmäistä kertaa kantaa kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin: Miksi kummassa turkulaista kaupunkikulttuuria edustaa helsinkiläinen maaseutukulttuuriin keskittynyt esitys? Itse jäin miettimään, mikseivät turkulaiset keksineet yhdistää vaikkapa jääkiekkoa, kokkausta ja kuorolaulua? Eiku se onkin tehty jo: "Hunajata, hunajata, hunajata sulle....". Njäh. Ehkä tässä tapauksessa tarvitaan myös pikkuisen ulkopuolista kulttuuriapua.

***

May the force be with you

Myllysillan niiaus muuttuu päivä päivältä matalammaksi. Vanhus nöyristelee eniten juuri siitä kohtaa, mihin lokit ovat päättäneet perustaa aurinkokannen. Siellä kuunnellaan aika varmasti Vikingarnaa, kun kukaan muu ei tahdo nauttia niiden kanssa meritunnelmasta.

Ehkä Myllysillalle tarvitsisi lähettää pikkuisen voimaa. Ainakin siihen saakka, kunnes lokit lopettavat sen Aikuisen naisen laulannan karaokessaan.

Kiire on tullut jäädäkseen. Se pesii työpaikan näppäimistöllä. Päästin sen mukanani tänään kotiinkin, vaikka olen aina vannonut, ettei niin pääse koskaan käymään. Paidassani komeilee robotti. Toisinaan toivoisin olevani yhtä lailla ladattavissa.

Eniten kaipaan voimia siihen, mihin en pysty vaikuttamaan. Saisi vaikka koko silta romahtaa ja ikuinen kiire muuttaa meille, jos voisin korjata vanhan ihmisen.

Laittaisin laastia murtumiin ja asentaisin uuden positiivisen käyttöjärjestelmän. Sellaisen, joka ei tunne sanoja "Mulla on ollu 85 vuotta hyvä elämä, kyl mää voin mennä jo". Unohtikohan ne kaksi viimeistä vuotta, vai laskeeko ne huonojen puolelle?

Terveyskeskuksen vuodeosastolla käydään tähtien sotaa. Toiset vielä kirkastuvat, kun toiset sammuvat pois. Eipä silti kaikki ihan huonosti ole, kun mummu muistaa kehaista. Tuo hoitajapoika on niimpal kauhian kiva.

Lokkien valtaaman Myllysillan toisessa päässä odottaa aarre. Wäinö Aaltosen museon pihalle on noussut suloinen ihmemaa. Mummu on aina tykännyt tummista pojista. Minä tykkään pihan värikkäistä kolmioista.

***

In English:
I'd love to have some of that force
from Star Wars. The force could fix the
broken bridge and my horrible timetable.
Or acctually, the force should just help me
fix my grandma. She's not well at all and
it just breaks my heart.

***

Ihan uutta – ihanuutta?

Eilen mies otti kuvan.
Tänään hän karkasi varhain uusiin töihin.
Viikkoleskeys on meille ihan uutta.

Eilen palkitsin itseni pikkuleijonakisan päätteeksi.
Tänäänkin puin Tiikerin vyötärölleni.
Uusi vyö on vanhoille vaatteille parhainta ihanuutta.

Eilen olin hieman surullinen.
Tänään olen aika ylpeä armaastani.
Siitä huolimatta, että heräsin kahdesti tähän aamuun
ja menetin opiskelijamieheni työelämälle.

Kahden päivän asussa...

...paita/shirt - H&M
...leggarit/leggins - Seppälä
...kengät/shoes - Donna
...laukku/bag - 2nd hand, Global
...neule/cardigan - Australia
...vyö/belt - Tiger of Sweden

***

In English:
Yesterday my husband took this photo.
Today he left early in the morning to his new
job. Unfortunatelly the trip is too long
and he has to stay there on weekdays.
Weekends will be our time again.
Yesterday I was sad for it all, today I'm
just very proud of my hubby.
Yesterday I bought a new belt and
today I wore the same clothes again.
It's a new era.

***

Mistä on hyvät viikonloput tehty?

...pienistä oivalluksista

...hääuutisista!!!!

...ihanista ideoista

...kauniista kodeista

...kahvista, kahvista & kahvista

...makoisasta marjapiiraasta

...pehmeistä sanoista

...hyvistä muistoista

...jäätelostä & lattesta

...uusista ystävistä

...aurinkoisista hetkistä

...hauvahaaveista

...& rakkaudesta.

Niistä on hyvät viikonloput tehty!

***

In English:
I had a perfect weekend.
The pictures tell it all!

***

Kun päivä on kirkas...

Voi vaikka suunnata Punahilkkana satumetsään...

...käydä nyökyttelemässä sinivuokoille

...vallata polun ihan vain itselleen

...lähennellä pienempää luvatta

...antaa kassinkin levähtää

...kulkea keltainen rusetti kaulassa

...tarkastella uravaihtoehtoja

...katsella arjen dramatiikkaa

...yllättää ison pahan suden vakoilemasta

...nähdä vuosien taakse

...kuvitella herttuatar piknikille kiven päälle

...heijastella koukeroiden kanssa

...luopua polun vallasta ja palata kotiin.

***

In English:
There is a legend that the Dutchess of Finland
back in the 14th century used to come to this
forrest for picnics. Oh how much fun they
must have had in this fairytale-like
place!

***

Aarre

Viikonlopun nopea kirppiskäynti hipoi täydellisyyttä. Löysin aikaisemmin esittelemäni korun lisäksi uskomattoman aarteen: neuvostoliittolaisen Smena 7 -lomokameran!

Katselimme toisiamme, tämä maailman hienoimmalla logolla varustettu kotelo ja minä. Epäilin hihkuin ja epäilin. Ei kai sen sisällä vaan ole ihan oikea Smena?

Kotelo itsessään oli niin hieno,
että ostopäätös syntyi jo sitä hipelöidessä.

TA-DAA! Maailman suloisin kamera!

Pientä korjausta se kaipaa, mutta sitähän varten isät ovat. Eikä maailma kaadu, jos hän ei saa kameraa kuvauskuntoon. Vakoilijapöydälläni on tilaa juuri näin hienon ja kalliin (6,50 €)

aarteen verran.

***

In English:
I found two treasures last weekend:
the Paris-bracelet that I showed here
a couple days ago and a pretty pretty
real Smena 7 -camera! I bet I got all
my vintage-luck once and from now
on I can't find anything from any
2nd hand shop... Hope not!

***