Showing posts with label Muahahahah. Show all posts
Showing posts with label Muahahahah. Show all posts
Hyviä syitä siivota työpiste, osa 785:
JONATAN JOHANSSONIN 
NIMMARI!

Legendan mukaan ihuna Jonatan tuli kuvauksiin, punasteli, otti paidan pois ja hyppi naisten mielen mukaan – hieno mainos siitä tulikin. Koska en kuulunut tiimiin, en valitettavasti päässyt paikalle. Lohdutuspalkintona kuvauksista tuli nimmari.

Hyvät miehet, kyllä me naiset vasta osataankin esineellistää, röhönauraa ja puhua härskejä. Tää on katos tätä tasa-arvoa.
Monsieur

Mikään ei pidä kynää paremmin kädessä kuin siihen piirretyt viikset. Voin olla valintani mukaan Clark, Django, Salvador, Zorro tai Burt – aina hurmaava, aina veijari. 

***

In English:

I thought there was nothing that could make me NOT to tattoo moustache on my forefinger and then I met these pencils. I don't need to choose – I can be Clark, Django, Salvador, Zorro or Burt. Charming!  

Mamma Mia!





Ei elämä aina helppoa ole, vaan eipä kai kukaan sellaista luvannutkaan. Kun räntää sataa vaakatasossa kasvoille, jostain kumman syystä päädyn synkistelyn sijaan nauramaan kaikelle. Tai ainakin muiden tekemille hassuille videoille. Niinhän sitä sanotaan, että kaikki on asenteesta kiinni: hymyssä suin on helpompi ottaa vettä niskaan.
Women
know your
limits!



Olen ollut jo kokonaisen viikon verran maisterinna. Tiluksia ja kartanoa en ole vielä saanut, mutta synkempienkin näkymien edessä yritän luottaa kaikesta huolimatta loistavaan tulevaisuuteen. Herra Maisterin kanssa elämä on kuitenkin yhtä juhlaa – onhan meillä samanlainen huumorintajukin. (Ai juu, ja pidän kovasti kissanpennuista ja söpöistä jutuista!)

Sometimes I just
want to be held at night



Hatunnosto ammattikuntani edustajalle, joka on saanut kirjoittaa näin hienon spiikin:
It's hard. They always do that. As soon as they get what they want they dissapear. They take advantage of me time and time again. And I let them. Sometimes I feel so dirty. Used. What happened to romantic dinners, picknics at the beach, holding hands in the park, a cosy night with dvd's and popcorn? They don't see me as me. They see me as some sort of toy. Sometimes I just want to be held at night. All they think about is f******. F****** is nice but not 24/7. Women are pigs.
Mitäpä siihen lisäämään? Respect. 

***
What Slim Fit Jeans?
All I can see is Orlando lookin' good...

 
IIIIIIK! Uniqlo on tehnyt aika kivan mallivalinnan, sillä Slim Fit Jeans -kampanjan keulakuvana keikistelee ehkä maailman ihanin Orlando Bloom.  Kotona teini-ihastukseni rimpulaan maailmanparantajanäyttelijään aiheuttaa pienehköä kettuilua. Mutku se on niin söpskä. Vuh-vuh. Tuollaiset koiranpentusilmät ja pikkusen plastiseksi photoshopattu  olemus. Kyllä siinä joka tyttö on sulaa vahaa – kuten Charlize Theron, joka keikistelee poikien mieliksi Uniqlon Leggins Pants -kampanjan keulilla yhtä nätiksi retusoituna.

***

In English:
Ok. So this should be kinda embarrasing, but I have
a huge crush on Orlando Bloom and I'm not ashamed of
it. I have a huge crush on the Japanese clothes store Uniqlo too
so it was nice to find out that they've used Orlando as their
campaign model. Cute. 
Like totally-plastically-way-too-much-photoshopped.
But hey. He's still Orlando Bloom.

***
Heja Norge!

Åttå-drinkeron mainoksissa keikkuu Kjartan. Hassu-Kjartan. Homo-Kjartan. Napapaita-Kjartan. Hahmon takana on erityisen lahjakas norjalainen koomikko, Kristian Valen, jonka repertuaari on paljon yhtä seksuaalista vähemmistöä parodioivaa säätoimittajaa laajempi. Harvoin sitä nauraa vedet silmissä norjalaista komiikkaa. Vielä harvemmin sitä tuijottaa yhdeksän minuutin verran Youtube-videota. Kristian Valenin laulu vahvistaa säännön.

Mato nukkuu

Kun taivaalta sataa tiskirättejä ja edessä on pelkkää harmautta, voi aina nauraa noin tuhannetta kertaa Ketosen ja Myllyrinteen videolle. Niin. Halusin joskus opettajaksi. Onneksi en päätynyt valistamaan kansakunnan toivoja. Tällä huumorintajulla niistä tulisi sarjamurhaajia – tai mainosmiehiä ainakin.

A Tribute to Faces in Places, part III

"Oh come on. Don't be so shy. They can still see your
big yellow head – not to mention that sign you're holding!"


"My head ain't big. My eyes are just far from each other."

"After spending all your life in a toilet you forget that
once you had a beautiful nose and thick black mustache
."

"Summer is my favourite time. That's when the ladies
just walk over me. Wait... Oh, just look at those panties!
Gee... I love my dusty life"

Oi muistatko vielä...

...että Anttila oli vähän pöllömpi kauppa?

...kun K-kauppiaasi oli kaulaton?

...että Sokos Wiklund oli tuttavallisesti vain Wiklund?

...City Musiikin kammottavan logon?

...kun Citymarketin kassi oli ohittamattoman oranssi?

...että Tuoretta Terveydeksi sai T-kaupasta?

En minäkään ihan kaikkia muista. Mutta onneksi äidin muovipussisäilön pohjimmaiset pussit muistavat. Siinä sitten hymisteltiin ja naurettiin, mietittiin, kuinka juuri vasta käytiin Kaarina Centerin pallomeressä, eikä äiti laittanut koskaan markkaa siihen jalat ojollaan laukkaavaan hevoseen.

***

In English:
Found these silly plastic bags from my mums
house. They took me back to the days when
the only thing you wished, when going to shopping,
was that you could ride that mecanic horse
in the grocery store (and if lucky, get some candy!).

***
A Tribute to Faces in Places II

Kyllä vain, näen edelleen naamoja elottomissa esineissä. Oikeastaan, näen kasvoja jo ruuassanikin. Eikä kyse ole mistään ankansikiökeitosta, vaan leipomuksista. Tämä on vakavaa. Faces in Places -blogi on saanut uskollisen opetuslapsen.

"I see red people!"

"I eat LED, people."

"Never call me sugarrrr again, grrr!?"

"Hey! I heard what you said!"

***

A Tribute to Faces in places

Pupulandian Jenni vinkkasi muutama päivä sitten mitä mainioimmasta Faces in places -blogista. Mahtavuutta! Aivoissani ei siis liene mitään vikaa, vaikka näenkin naamoja elottomissa esineissä...

"By the power vested in me by the State of
Stapler I pronounce you husband and wife"

It's not fair to be square

"And that's what happens to your face, children,
when u listen too much of that horrifying hip hop music"

One smirky lace face

***

Tiny...

...insignificant

...details

...do make

...cleaning

...a little bit harder!

Tarttis varmaan käydä
työterveyshuollossa...


...sillä normaalin ihmisen ei kuuluisi innostua the Doodle Notebook, how to waste time in the office -vihkosesta enemmän kuin kauniista rannekorusta, jotka molemmat kuoriutuivat vanhenemisen kunniaksi saadusta suloisesta paketista muutama päivä sitten. Taidan vain omistaa maailman parhaat ystävät, jotka tuntevat erityishyvin huonon huumorini tason.


Kirja tekee maanantaista odottamisen arvoisen...


...sillä saattaahan tällä piristää työpäiviään kummasti!


Tästä lähtien minäkin käyn röökitauoilla.
Toivottavasti siellä on tarpeeksi tilaa, että
saan varmasti väritettyä mahdollisimman
hienot röökikeuhkot.


Seuraavaksi päätän, mihin suuntaan urani
lähtee (ja vaihdan mielipidettä ainakin kolme
kertaa päivässä, siksi käytänkin lyijykynää).


Kun ketuttaa, piirrän kenkkuilijan muotokuvan
näin hienoihin kehyksiin.


Vihdoinkin pääsen myös käyttämään sitä
pöydälläni lojuavaa nitojaa. Kyllä näille
kaloille tulee hienot kidukset!


Lähden taas röökitauolle. Tällä kertaa saan
ottaa rei'ittimen mukaan! Jei!


Tauon jälkeen piirrän juorukellolle suun ja
teippaan sen kiinni...


...sekä poistan korjauslakalla tyhmät työjutut päästä,
jonka jälkeen saan taas täyttää pään kivoilla jutuilla!


Iltapäivän täyttelen tätä sivua ja ihmettelen, miksi
ne tupakoijat eivät kutsu minua enää mukaan tupakkitauoille.

***

In English:
Oh well... I have worked way too much
cause I totally fell in love with this doodle book
over a beautiful bracelet I just got for my birthday.
Thank God it's almost Monday and I can just
doodle the day away!

***
Älkää kokeilko tätä kotona!

Minulta ei kysytty, kun oli syntymäpäiväni aika. Tulin tähän maailmaan vuoden toiseksi viimeisenä päivänä, mistä ei ole minkäänlaista hyötyä yhdellekään pikkutytölle. Ensin on joulu, sitten synttärit ja lopuksi uusi vuosi. Aikuisten kannattaakin mennä sieltä, mistä aita on matalin. Parhaat pointsit saa, jos onnistuu yhdistämään kerralla kaikki kolme juhlaa. Tässäpä teille vanhenemiseni kunniaksi pikku-Hanstun pikkuiset synttäritraumat.


1. Saat joululahjasi ja synttärilahjasi samassa

Hei ihan oikeesti! Sano nyt noin 7-vuotiaalle muksulle. Miksi kaikki muut saavat joululahjat ja synttärilahjat erikseen? Laatu ei korvaa määrää. Seuraavaksi vuodeksi tilaisin synttärini syyskuulle. Kiitos.


2.
Isi ostaa sulle synttärilahjaksi raketteja

Viuuuuuu! Puf! Sinne isi ampuu ne myös. Et saa edes itse sytyttää vaarallisia sytytyslankoja. Voi riemua, kuinka kivaa on saada raketteja. Ehkä siksi keräilin lapsena rakettikeppejä. Koetin haalia edes osaa lahjastani säilytettäväksi.


3. Kaikki kaverit ovat lomalla, ei kannata järjestää kekkereitä

Juu. Kerran kutsuni järkättiin tammikuun puolella. Kerran.


4. Lahjasi paketoidaan joulupaperiin


Oikeasti lahjasi on ehkä saattanut pudota pukin pulkasta.
Väliäkö sillä. You'll never find out.


5. Järjestetään sulle uudenvuodensynttärit

Sinne kutsutaan tietenkin se tuttavaperhe, jonka lasten kanssa et tykkää leikkiä, koska ne rikkoo aina hienoimmat Barbien vaatteet. Mut hei. Ne on sun vieraita, mee nyt jo viihdyttämään niitä. Ja muista olla iloinen siitä joulupukkikynttilästä, jonka ne toi sulle. Etkä yritä polttaa sitä kynttilää omassa huoneessasi. Tulella ei saa leikkiä ja isi tarvii vielä niitä tikkuja sun synttärirakettien ampumiseen. Äläkä möksötä niistä "oikeista" kavereistasi. Näet ne taas koulussa.


6. Ilmapalloja joulukuussa? Oletko hullu?


En. Olen tyttö, joka haluaa prinsessasynttärit.

***

No, ainakin meitsin synttäreillä oli tarjoilut aina kunnossa. Sukumme perinne kun on ollut kautta aikojen rakastaa ruualla. Tänään käytän ylityövapaani rusettisynttäreiden järjestämiseen ja viettoon. Ostin jopa kynttilät kakkuun, vaikka se tarkoittikin KOLMEN kynttiläpakkauksen hankkimista kerralla. Vastoin talven tahtoa puen vielä ruusumekonkin päälle.

***

In English:
When I was a kid I thought I had the lousiest
day as my birthday: the 30th of December.
Nicely between Christmas and New Year which
both kinda stole always my thunder.
Not anymore. I'm having a great celebration
today with my nearest and dearest.

***
Lucia, se vaikeasti syttyvä tapaus

Kynttiläpäisen marttyyrineidon paikasta on kisattu jo Ruotsissa 1700-luvulla. Sieltä perinne rantautui Suomeen ja yleistyi suomenruotsalaisten keskuudessa 1930-luvulla. Turussa kruunattiin tänä vuonna yllätyksekseni vasta 31. Lucia joten suuntasin hyvässä seurassa sunnuntain ratoksi katselemaan, kuinka vaalean tytön kutreille valuu steariinia, lapset itkevät, nuokkuvat lattialla ja kyselevät "Joko se palaa?".


Pyhä Lucia oli sisilialainen marttyyri, joka surmattiin vuonna 304. Tyttö oli rikkaan perheen kristitty kaunokainen, joka kieltäytyi kaikista avioliittotarjouksista omistaakseen koko elämänsä köyhien auttamiselle. Eräskin toisen rikkan perheen katala kosija ei kyennyt sulattamaan saamiaan rukkasia, joten hän julmasti ilmiantoi Lucian keisarin joukoille (kristityt olivat tuolloin pahiksia).

Sotilaat vangitsivat neidon ja päättivät häväistä tätä pahimmalla mahdollisella tavalla: avioliitosta kieltäytyneelle pihtarille määrättiin pakkotyöpesti ilotalossa. Suunnitelma meni mönkään, kun neito jähmettyi niin, ettei häntä pystytty viedä mihinkään. Katkerat sotilaat päättivät tuikata tytön tuleen, vaan eipä lähtenyt neito roihuamaan. Lopulta Lucia mestattiin miekalla.

Lucia kuvataan usein ihmisen silmää lautasella tarjoilevana neitona, sillä legendan mukaan ennen mestausta roomalaiset kaivoivat Lucian silmät lusikalla päästä, mutta nepäs kasvoivat tuosta noin takaisin. Siksi *yllätys, yllätys* Luciaa pidetään sokeiden suojeluspyhimyksenä.

Tänään Lucialla ei ollut mukanaan tarjotinta saatika yksiäkään ylimääräisiä ihmissilmiä. Hyvin se kuitenkin veti. Niin hyvin, että eräskin bloggari kavereineen jäädytti itsensä siinä kirkon ulkopuolella saadakseen nähdä, kuinka koko valkopukuinen kööri vetää kuninkaallisvilkutukset ja siirtyy sen jälkeen heppakyytiin, joka näyttää vähän siltä, että prinsessa-Barbiella on ikävä sen glitterikärryjä.

***

Tarinan veijarimaiset faktat Jaakko Heinimäen
takuuhauskasta pyhimyskirjasta
"PYHÄT Pieni mies jalustalla ja pyhiä naisia"
(Seven, 2000)

***
Lumivalkeaa

Lumi on siskontytön toinen nimi. Jos vanhempani olisivat olleet vähän fiksumpia, olisi nimeni ollut Lumikki - Snow White. Tai niin haluaisin ainakin uskoa. Olisimme vauvan kanssa melkein nimikaimoja, kiitos siskoni, sillä sairaanhoitajan kysyessä kaksivuotiaalta isosiskoltani uuden pikkusiskon nimeä vuonna 1983, oli sisko ilmoittanut sen olevan Lumikki.


Jos olisin ollut nimeltäni Lumikki, olisin aivan varmasti saanut lapsena ikioman bambin. Lisäksi olisin varmasti ollut paljon siivousintoisempi, rakastettavampi, kiltimpi, nätimpi, mustahiuksisempi (ilman väripurkkia) ja kaiken kukkuraksi asustanut linnaa! Miinuspuolina settiin olisivat kuuluneet murhanhimoinen äitipuoli, ikuinen linnan mukulakivilattian jynssääminen juurihajalla, etäinen isä ja ikikalpea, ruskettumaton hipiä.


Parhautta kaikessa olisivat kuitenkin olleet seitsemän henkilökohtaista kääpiötä! Tarinassahan ne ovat riettaita äijiä pienen miehen vartalossa, jotka ihastuvat kaikki samaan pimuun, kun tämä siivoaa ja laittaa ruokaa (Hei oikeesti! Helppoja, hä?). Rassukat kun ovat asuneet aikamoisessa naisenpuutteessa koko elämänsä (by the way: Miten ihmeessä ne seitsemän setää ovat syntyneet keskelle metsää yhteen mökkiin? Mikseivät ne olleet onnistuneet raahaamaan yhtä tai jopa seitsemää kääpiötyttöä niiden mökkiin leikkimään? Oliko niiden äiti viimeinen naispuolinen satukääpiö?).


Luulisin, että minun kääpiöni olisivat olleet sellaisia taskukokoisia tapauksia. Vaikka olisihan se ollut aika päheetä mennä ala-asteelle seitsemän äijän possen kanssa. Olisi tainnut siltä yhdeltäkin pojalta, joka kuulemma tykkäsi minusta, jäädä se jokavälituntinen "Sä oot mun koira!"-setti-jolloin-vedetään-luokan-pienintä-tyttöä-hupusta-ympäri-pihaa-kohtaus väliin. Meitsin seitsemän setää pitkine partoineen olisivat varmasti olleet koko ala-asteen verran käteviä, niin pulkkamäessä (mä en jaksa kävellä tätä pulkkamäkeä ylös), ruokatunneilla (mä en tykkää tästä ruuasta, syö sä), läksyissä (viisaat sedät, tehkää ne!), liikunnassa (mun joukkue vastaan muut) kuin ainakin joulunäytelmissä (hei pikkusen uskottavammat tontut kuin muilla luokilla!). Ylä-asteella olisin ollut kääpiöiden ja nimeni vuoksi nössö friikki ja lukiossa olisin varmaan halunnut jo päästä eroon molemmista.

Toisaalta, ero kääpiöistä olisi tietenkin tarkoittanut prinssin löytämistä - kunhan ensin kävisi läpi sen omppusetin friikkeine lasiarkkukuukausineen. No, olisihan se hyvä päästä lepäämään kerralla kaikki univelat näyttäen samalla niin suloiselta, että toiset liikuttuvat lakki kourassa lasiseinän takana. Todennäköisintä kun olisi, että kuolaisin tyynylle, kieriskelisin niin, että mekko nousisi ainakin vyötäisille näyttäen vetisteleville pienille äijille rumimmat kotialkkarini.


No, prinssiinhän olisin ihastunut tuosta noin, ilman syviä keskusteluja maailmanpolitiikasta, tulevaisudesta sekä elämän odotuksista ja päämääristä. Arvokeskustelu olisi myös ollut täysin tarpeeton, sillä saduissa muutto uuteen valtakuntaan yhden valkoisen hevosen kanssa ratsastavan sukkahoususankarin takia onnistuu mutkitta.


Onnellinen loppuhan olisi ollut standardi, eihän siinä tunneta ilkeää anoppia tai mustasukkaisia kääpiöitä. Olisinhan myös saanut huushollata valkeaa linnaa ja laulaa duettoja sen prinssin kanssa lintujen lennellessä ympärillämme (kakkimatta, tietenkin) joka ikisenä päivänä elämäni loppuun saakka. Juup. Nomen est omen - nimi on enne. Hanstu taitaakin olla ihan hyvä nimi.

***

In English:
The first snow that acctually didn't melt
away snowed today and so I wore
my white summer skirt. Screw the rules.
I rule, therefore I am almost a princess
since my sister wanted my parents
to name me Snow White. Just imagine
how different my life would have been
with the seven dwarfs, murderous
stepmother and my very own
prince with a white horse and all.
Not. I quess I'm happy to be
Hanstu after all.

***