Eläimellistä
Sanotaan, ettei vanha koira opi uusia temppuja, joten ihmekös, että jotkut pääsevät kuin koira veräjästä, sillä herrat ja koirat jättävät oven perässänsä auki. Siinä sitten katsellaan kuin lehmä uutta veräjää vaikka kissahan siitä pitäisi pöydälle nostaa. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa – tahtoohan se pysyä kukkona tunkiolla eikä juosta kuin päätön kana. Toisia viedään kuin pässiä narussa, toiset ovat lauhkeita kuin lampaat, loput ovat susia lampaiden vaatteissa. Yksi on köyhä kuin kirkonrotta, toisella on aina kissanpäivät (kunhan ei makaisi kuin härski silli). Rakkaudesta se hevonenkin potkii, joten siinä taitaa saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ei ole ketään karvoihin katsominen, mutta miksi kummassa ihminen on ihmiselle susi?
0 kommenttia:
Post a Comment