When life gives you lemons, 
make lemon yoghurt!

Jostain kumman syystä moni herkku muuttuu entistä herkummaksi, kun mukaan lorauttaa vähän  sitruunaa: suklaa, tee, marenki, omenahillo, Coca Cola... ja mitä näitä muita nyt oli? Eilen lista piteni yhdellä ihanuudella, kun löysin kaupasta ihan uuden sitruunaisen Bulgarian jogurtin!

Jos nyt unohdetaan kokonaan kamala jogurttinaisen uudistus (miksi se on ihan laiha, vähän japanilainen ja täysin ilmeetön?) ja keskitytään olennaiseen, eli jogurttiin. Toimihan tuo keltainen purnukka minulle kuin mato hauelle. Luovin läpi tungoksen, jätin armaani ihmettelemään, minne vaimo oikein katosi ja kaappasin purkin käteeni. Taisin vahingossa puhua vieraalle tädille: "It's my precious, it came to me...", tai siis oikeasti sanat taisivat mennä näin: "Siinä on sitruunaa!".

 

Tuplaherkuksi jogurtti muuttui, kun siihen lisäsi aivan itse keittelemäänsä omenahilloa! Kökkärejogurttivihaaja kiittää & kumartaa. Tulevaisuudessa taidankin keksiä uusia tuplaherkkuja: Coca Colaa & omenahilloa, sitruunateetä lorauksella sitruunajogurttia... tai sitten en!

*** 

In English:

Found a new yummy lemon yoghurt

and with some of my very good

apple jam it came double yummy!

***

Vappua odotellessa!

Menihän se pääsiäinen juuri, joten tänään ruokakaupassa vastaani käveli mitäs muutakaan kuin lavallinen simaa. Kaveri oli aika flirtti: väitti olevansa sellaisen kotitekoisen makuista, kun värikin näytti niin oikealta. Olihan se pakko viedä kotiin, jotta voisi tehdä ennenaikaisen makutestin (etten sitten pety piknikillä).

Olemukseltaan Sinebrychoffin Iloisesti kupliva aito juhlasima oli ilahduttavan pirteä, pikkuisen pirskahteleva, mutta kuitenkin perinteikkään raskas. Jos etiketin suunnitteluun oli käytetty aikaa – niitähän oli kolme eriväristä – ei pullon designin kohdalla oltu lähdetty leikittelemään. Kai sen piti muistuttaa niitä lasipulloja, joihin äidit aikoinaan siman laittoivat.

Ja se maku sitten... Lähes kuplaton, särmätön ja huisin makea juoma oli pikkuinen pettymys, mutta eipä ostos ihan turha ollut. Taidan ihan ensimmäistä kertaa tehdä itse simaa, kun olen kerrankin ajoissa liikkeellä. Täytyykin kysäistä siskolta Australiasta, mitä kaikkea pataan laitetaankaan. Siitä kai tietää olevansa aikuinen, kun keittelee mehua ja simaa ihan innoissaan.

***

In English:
Here in Finland we have a special soft drink
that we drink only on the 1st of May. You can
buy it from grocery stores, but that stuff ain't nothing
like the real home made Sima-drink. Today, a month
too early, I found a new store brand Sima.
It wasn't good at all. I guess I have to finally
grow up and make my own Sima.

***

Karkkia ahnaille!

Pandalta ilmestyi jonkin aikaa sitten kaksi uutuuskarkkia: Sucklaa ja Lacksuu. Tai siis uutuusmönjää. Imettävää uutuusmönjää. Tiedän, että tässä kohtaa kaikkien aikuisten kuuluisi ymmärtää imettävien mönjien olevan imeväisille ja hampaattomille vanhuksille. Hanstu ei vaan tajuu. Hanstu ostaa molemmat.

Onnistuin pitämään mönjiä kaapissa aika kauan, sillä niiden pakkaukset eivät houkutelleet oikeastaan ollenkaan. Kuitenkin perjantai-illan karkinhimoissa Hanstukin ymmärsi sanat SUKLAA ja LAKRITSI.

Ensiksi maisteltiin Lacksuuta. Koostumus oli yllättävän paksu, kuten kuvastakin näkee, sillä odotin pussin sisällön olevan löysempää. Tässähän olisi oikeasti imemistä kerrakseen. Hmm...

Slurps! Öö. Eihän tässä ole mitään uutta. Tämä on liian paksua lakujäätelökastiketta! Pöh ja höh.

Tuli Sucklaan aika. Epäilyttävän Sucklaan aika.

Onko sitä pakko maistaa, jos ei taho?

Om nom nom. On sitä parempiakin suklaita tavattu. Äh.

Mutta olihan tässä sentään jotakin hyvää! Jos tahdon ahnaasti syödä joskus aivan yksin karkkini, kannattaa ostaa imettävää mönjää. Kuolakammoissaan eivät muut varmaan tule imuttelemaan mönjäpussejani. Muahahahahahahaahahahaah!

***

In English:
Tried a new suckable candy today.
A very weird and way too sweet
suckable candy. I guess I'm getting
old cause it certainly wasn't
worth the money. I guess I should
have known that suckable things
are for babies and old people
with no teeth. Maybe I'll try
it again when I'm 92 years old.
Maybe not.

***

Jotain spesiaalia?

Väijyin tänään uutuushaukkana kaupan kylmähyllyn kohdilla ja iloiseksi yllätyksekseni Danonen sedät ja tädit olivat valmistaneet varmasti hyvin hyvin salaisella reseptillä ihan uuden omena-kanelirahkan. Päätin antaa Danonen edelliselle kausirahkalle – sille kurjuudeksi osoittautuneelle piparille (lue mantelikauhuesanssille) – anteeksi ja maistella iltapalakseni jotakin spesiaalia.

Vaan oi voi, kun avasin intoa puhkuen rahkan kannen, ei halukkuuteni tehdä tuttavuutta kaverin kanssa ollut enää läheskään niin suuri. Rahkan seassa oli kökkäreitä. Möö-möö-omppukökkäreitä. Kuulun kökkäreettömään koulukuntaan, joka jättää kaikki mahdolliset niljakkaat möykyt mieluummin syömättä. Itse rahka maistui aluksi ihan hyvältä, vaan...

...eipä tästä spesiaaaaaalista maukunautinnosta
aivan seesteisen ihanan iloiseksi muuttunut.

Onneksi lopputulos ei sentään ollut tämä, vaikka juuri ne omppukökkäreet maistuivat pikkuisen oudolta. Hiivaisilta, mikä lienee ei-toivottu maku rahkan kanssa. Tai sitten juuri keksin Danonen puolesta uuden kausimaun: hiivarahka! Mmmmm... Ihmekös, että pöllökin itkee kuvassa.

***

In English:
Tried a new quark by Danone today
but sadly they had ruined it with some
almost poisonous apples, or at least
really nasty ones.
I guess I'll stick to my old favourites
and try to learn that not everything
new is tasty even if it claims to
be something Special.

***

Maistelua:
Panda Lakumix goes Berry

Maiskis. Elämme vaarallista aikaa. Kauppojen karkkihyllyt notkuvat uutuuksista juuri silloin, kun yrityksen kohteena on joulukilojen poisto. Ne sijoitellaan ostosreitin varteen sopivalle korkeudelle niin, ettei niitä voi olla huomaamatta. Viimeistään iso keltainen TARJOUS-lappu toimii kuin Pavlovin koirille kello. Pakko-laittaa-tuo-kärryyn-kuola-valuu-jo. Yritys muuttuu erehdykseksi.

Tätä kaveria olin katsellut jo jonkin aikaa epäillen. Pirteä pinkki pussi ihastutti silmiäni, muttei ollenkaan makunystyröitäni. Pinkki ei ole mukava maku. Se maistuu sokerilta ja hmmm... sokerilta! Pieni teksti Pandan vieressä muistutti lakujen sisältävän aitoa marjaa ja hedelmää (eli kahdessa lakussa on aitoa hedelmä/marjasosetta noin 2,4 %), joten annoin mielikuvan mennä menojaan ja päätin kokeilla ihan itse.

Pussista kuoriutuivat (vasemmalta oikealle)
Vaajakosken Päällikkö, Magea Mango ja Maukas Mansikka...
(joita Puh ystävineen tuijotti hieman hämillään)

...mukana oli myös Villi Vadelma
(jonka Puh yritti työntää piiloon)

...sekä (alhaalta ylös) K.Arviainen, Daisy Duello
ja Musta Herukka
(joiden raahaamistaan kotipuuhunsa
Pöllö paheksui suunnattomasti)

Musta Herukka herutti liikaa. Tarjolla oli pelkkää
ällömakeudella terästettyä tekopirteyttä.

K.Arviainen oli vain Kovin Arvelluttava.

Vaajakosken Päällikkö oli ihan peruskauraa,
sellainen uriinsa uurtunut perusjätkä.

Maukkaan Mansikan makoisa luonne yllätti, vaan
silti se jäi kärkikolmikon ulkopuolelle.

Kolmannen sijan vei...
Magea Mango, kisan lähes luomusuosikki
(ainakin 2,4 prosenttisesti)

Hopeaa heilutteli...
Daisy Duello, hän, jota olin näin pitkään vältellyt suotta

Kultaa kotiutti...
Villi Vadelma, selvästi etäinen SuklaaLakurakeen sukulainen!

***

Tuomio:
Panda Lakumix goes Choco
voittaa tämän kaverin mennen tullen!

***

In English:
Tried some new candy today and
they were just ok. Not magnificent.
But I ate almost all of them anyway.

***

Maistelua:
Kismet Raspberry Cheesecake

Olen aikamoinen uutuuskarkkihaukka, mutta jostain kumman syystä kesäinen Fazerin järjestämä Kismet-äänestys, jossa valittiin ensimmäinen sisarmaku vuonna 1974 lanseeratulle perinteiselle keksipatukalle oli lipunut huomaamattani haukankatseeni ohi. 75 000 minua valveutuneempaa olivat käyneet äänestämässä ja voittajaksi selvisi Kismet Raspberry Cheesecake, joka Fazerin tiedotteen mukaan on leivottu vohvelista, mascarpone-juustosta, jogurttijauheesta sekä aidoista vadelmista ja lopuksi kuorrutettu maitosuklaalla.

Tänään se huuteli nimeäni ruokakaupan kassajonossa, joten päätin antaa uutuudelle mahdollisuuden. Onhan meillä Kismetin kanssa mitä mainoin menneisyys. Vohvelisuklaata ostettiin aina yläasteella oppilaskunnan kioskista ja noina aikoina Kismetin mainokset olivat teinien keskuudessa hauskinta veikeyttä (Niin hyvää, ettei sanotuksi saa. Remember?).

Eron huomaa aika nopeasti: käärettä koristavat käsinpiirretyn näköiset sydämet ja pinkkireunainen paksu fontti kuuluttaa Raspberry Cheesecake. Sitä tässä saa, mitä tilaa. Kunhan kääre on kuorittu pois ja ensimmäinen pala kädessä, valtaa makea tuoksu huoneen.

Mums. mums. Kyllähän se uppoaa, mutta Hanstun mielestä vanhassa maku on parempi. Tai ehkäpä makuun liittyy niin paljon muistoja, joita uutuuden kanssa ei ihan tuosta noin vain tehdä. Vaan älkää hätääntykö. Kyllä tästä oli seuraa ihan sopivasti ja suklaavohveli katosi parempiin suihin.

***

In English:
Tried a new chocolate today called
Kismet Raspberry Cheesecake.
I prefer my chocolate as chocolate and
cheesecake as cheesecake. But don't
worry, it wasn't sooooo bad that I couldn't
have finished it. Oh no. It's gone.

***

Ahnaalla on laiha loppu

Olisihan se pitänyt peruspessimistinä uskoa jo pakkausta
katsellessa, vaan jostain kumman syystä pompin ilomielisenä
kassalle kokonainen litra smoothieta käsissäni. Näin jo
sieluni silmillä jäähyväiseni litrahinnaltaan hyperkalliille
pikkuruisille smoothieille. Uuh, mahtavan ahneen
smoothielipittäjän loriseva tulevaisuus! Not.


Voiko parempaan antikliimaksiin päästä, kun purnukan
avattuaan huomaa kaatavansa lasiin smoothieksi
naamioitua appelsiinimehua. Julmaa appelsiinimehua.
Kunnioitankin pettymystäni yhtä pettymysepätarkalla
suttukuvalla. Kostoni on suloinen.
Muahahahahahahahahaha.

***

In English:
What a dissapointment I got
when I bought this "smoothie"
which was just nasty orange
juice dressed as smoothie.
That orange juice must
feel like such a failure.
Hopefully.

***

Pillimehu goes smooth(ie)

Muistatteko sen lapsuuden riemun, kun käteen törkättiin
kesken autoreissun ikioma pillimehu? Kokonaiset 2
desilitraa sokerijuomaa, jotka sai ryystää pillillä sellaista
vauhtia, että pikkuinen pakkaus ryttääntyi.

Jännin oli tietenkin se hetki, kun mehu oli
juotu, purkki puhallettu täyteen ilmaa ja jalka oli juuri
läjähtämässä koko pienen ihmisen voimilla asfaltilla
makaavan purkkiraasun päälle. Voi kurjuutta,
jos ei tullut kunnon pamausta vaan pieni tuhnu.

Tykkään kovasti Smoothieista. Hakusessa on ollut jo
jonkin aikaa oma suosikki, sillä näiden tuotteiden
hinta-laatusuhde on usein ihan naurettava. Siispä oli
aika testata uusi tuttavuus: Ekströms Delin smoothiet!

Vasemmassa lasissa näemme täyteläisemmän keltaisen
Mango-passionhedelmä smoothien, oikeanpuoleisessa
taas hieman valjun värisen Päärynä-ananas smoothien.

Näytteiden otto aiheuttaa paljon positiivista väreilyä testi-
henkilökunnassa, sillä neste virtaa kauniisti ilman sen
suurempia paakkuja pillin kautta lasin pohjalle. Smooth.

Oi oi, katsokaa nyt, on niissä kovasti kaikkia etelän hetelmiä.
Toisessa ihan kokonaiset kuusi viinirypälettäkin!
(Hei laskittehan ne varmasti siellä tehtaalla, häh?)

Ryysk, ryysk, ryysk. Osuu ja uppoaa. Mango-passion-
hedelmä on enemmän testiryhmän mieleen, kun
Ananas-päärynä vaikuttaa vähän mauttomammalta,
vauvanmössöltä.

Plussat ja miinukset...

+ hinta
(n. 0,80 e)

- koko
(hei haloo, kuivarte se tommottis loppu?)

+ koostumus
(ei kökköjä, jee jee!)

- ihme taaperodesign
(aurinkoa ottava mango, jolla on aurinkolasit ei
naurata. en halua ajatella ryystäväni ylikypsää hetelmää)

+ ei lisäaineita
(ah, niin terveellistä ja terveellisyyshän
on niin kauhian muadikasta)

+ poksautettava pakkaus
(tai no, pahvinkeräykseen sopiva pakkaus)

+ maku
(no en kai mää niitä muuten ois
parin minsan sisään ryystäny?)

***

Maistelua by Hanstu:
Kalev White - valge sokolaad
küpsisetükkidega ja maasikaga

Ihastuttuani ikihyviksi Maraboun Sommar -suklaaseen,
innostuin kovasti tavattuani valkoisen Kalevin kotoisessa
lähikaupassani Suomessa (jossa ei normaalisti ole mitn jännää!).

Kalevin ei tarvinnut montaakaan kertaa silmäänsä
iskeä hyllyssä, ennen kuin hyväilin kiiltävää käärettä
koittaen samalla kuvitella, kuinka ihana ilta
minulla, Kalevilla ja kupposella kuumaa olisikaan edessä.

Tuntui pikkuisen, kuin olisin pettänyt Sommaria, mutta
mitäs nainen suklaanhimolleen mahtaa :)

Siinä se on, valkoinen viettelijä Eestistä.
Tuolla tavalla viehkosti katselee sieltä mansikka-
puskien juurelta, taitaa olla aika ujo kaveri.

Helposti se ei lähde avautumaan, vaan pitää miestä
auttaa. Samalla voi koittaa vaikka lukea pistekoon
1 tai jopa 0,5 tuoteselostetta tietääkseen, mitä
siellä kiiltävän kuoren alla odottaa.

Äääää! Etkö sää mies käy koskaan pesulla?
Mitä nuo tummat röhnät ovat?
Ja miten ne sinne joutuivat?

Tässä vaiheessa aloin oikeasti tihrustamaan sitä
hyperpientä tekstiä tajutakseni, että Kalevissa on
enemmän suuhun pantavaa Sommariin verrattuna:
"Ööö... täällähän on myös keksinmuruja!"
(Mikä Heureka-hetki!)

No, kyllähän se sitten pienen esittelyn jälkeen
piti minulle hyvin seuraa jonkin aikaa...

Valkoisen Kalevin plussat ja miinukset

+ valkoinen suklaa

- superpieni pistekoko tuoteselosteessa

+ keksinpalat tekivät suklaasta rapsakan

- mansikat olivat niitä perusniljakkaita

- eihän se koskaan voi voittaa Sommaria

Yhteenveto:

Sori Marabou Sommar, en enää koskaan petä
sua valkoisen Kalevin kanssa!

***

In English:
Tried a new chocolate by Kalev...
It was fine, but nothing like my
favourite by Marabou. Won't ever
cheat on my fav chocolate again!
Not with this fellow, at least!

***

May I introduce to you:
Sultry Sally, the sassiest chik Down Under

Haluan aina ensimmäisenä mennä uudessa maassa ihan
tavalliseen ruokakauppaan. Katselen pakkauksia, vertailen
valikoimaa ja kauhistelen tai ihastelen hintoja.

Täällä olin heti ensimmäisestä kauppareissusta sitä mieltä,
että australialainen pakkaussuunnittelu on jäänyt
jonnekin puskaan paikallisten keskittyessä surffaukseen
ja kenguruiden bongailuun. Onneksi tänään löysin
uuden ystävän, Sultry Sallyn!

Sallylla on neljä asua: tänään valitsin valkoisen
uimapuvun valkoisten korkokenkien kera

Sally on jokaisen tytön hyvä ystävä:
sipseissä on vain 3 % rasvaa!

Ehkä en ollut yhtä cool kuin Sally sipsejä ahmiessani,
mutta sormet eivät näistä jääneet rasvaisiksi!
Sally piti lupauksensa! Parin päivän päästä nähdään,
pitääkö Sally myös toisen lupauksensa: "This amazing
taste won't go to my waist!", uikkarityttö lirkuttaa.

***

In English:
When I came to Australia, I thought
that the package design was bad bad bad.
Today I had to chainge my opinion, since
I found a cool Aussie-girl called Sultry Sally!
Wish I was as gracious as Sally when eating chips.

***

I've got the POWER!

On taas maistelun aika. Olen heikkona elintarvikkeiden söpöihin
purnukoihin, ei siis ollut ihme, että etsimällä etsin tätä Naturaden
pientä voimajuomaa kaupasta, ja vielä tyyriistä hinnasta
huolimatta kotiutin tölkin maistelua varten.

Tölkki lupaa minulle...

...pidempää lentoa, kiitos mineraalien
...viljaisaa voimaa
...sitruuna-inkivääristä makua
...0,15 e panttia

Tölkin avattuani...

...sain pfzzz-efektin seurauksena kuplia ja vaahtoa
...ihmettelin kellertävää juomaa, joka haiskahti oudolle

Ja juomaa juotuani...

...minua nukutti vieläkin vietävästi
...lamppu päässä oli edelleen sammuksissa
...en lentänyt yhtään
...eikä hauiskaan kasvanut viljasta. möö.

Lopputulos...

...maku oli niin uusi ja outo, että lopulta tykästyin siihen
...aion kokeilla tätä myös saunajuomaksi
...eipä silti yrttikuplivissa ole Hyvää Päivää -juoman voittanutta

Voisko joku vielä kertoa...

...miksi purkissa lukee "Auta ensin itseäsi"
(tulee pikkusen ensiapukurssi mieleen)

P.S.

Ja kukapa sitä tietää, jos vaikka silti sain tästä "voimajuomasta"
jonkinmoisia peppipitkätossu-viboja, joiden avulla
kannan ainakin hevosta, leikin päivät pitkät isossa talossa ilman
aikuisia ja saan toivekoiran sijasta ikioman apinan! not bad.

Mansikkapellolla maistelemassa

On taas maistelun aika. Tällä kertaa näppeihini jäi pussillinen suklaakuorrutettuja mansikoita. Mutta nämä mansikat eivät ole aivan tavallisia... ne ovat kuivatettu jäädyttämällä!

1. Maltoin jopa kuvata pussin ennen ahmimisen aloittamista. Testiolosuhteet olivat realistiset, sillä ympärillä oli paljon hälinää ja hässäkkää sekä vieraita makuja ja tuoksuja. Biisi "Fields of Gold" olisi sopinut taustamusiikiksi, mutta suklaaseen keskittyneenä en jaksanut hakea sitä YouTubesta taustalle soimaan.

2. Pussi aukesi helposti ja siinä oli sellainen Minigrip-tyyppinen ratkaisu, jolla sen sai avattua ja suljettua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Pallerot olivat isompia kuin suklaarusinat ja hassun kevyitä kokoonsa nähden. Olisin vielä voinut vaikkapa letittää tukkani ja pukeutua Laura Ingals -mekkoon ja hattuun, jos olisin omistanut sellaiset.

3. Njäh, unohdetaan teemapukeutuminen ja siirrytään maistelemiseen! Totesin, että kivoin tapa mussuttaa näitä oli haukkaaminen. Jäädyttämällä kuivattu mansikka maistui kesälle ja koostumus oli hartsimainen. En ole pitänyt ennen näiden mansikoiden tapaamista ollenkaan säilötyistä mansikoista, mutta nämä olivat aivan omaa luokkaansa :) Belgialaiseksi todettu suklaa maistui myös.

Plussat ja miiiiiiiinukset...

+ kiva ja kätsä pussi

- kova hinta 3,09 €!!

+ makoisa maku

- näitä oli liian vähän

+ mansikan koostumus oli ihana

+ suklaakin maistui

Tuomio:

Taidan ostaa uudestaankin, kunhan ensin löydän sen Laura Ingals -puvun, Fields of Gold -biisin ja kadonneen kesän!