Räntää, Kalevalaa ja
suomalaista kulttuuria


Avattuani silmäni tänä aamuna ja nähtyäni vellovan räntäsateen makuuhuoneen ikkunasta, harkitsin vakavasti kerralla koko typerän sunnuntain perumista liian vähän kiinnostuksen vuoksi. Sääli vain, etteivät pienet (ja vähän isommatkaan) nälkäiset kissat ymmärrä omistajiensa räntäistä maailmantuskaa.

Keittiön ikkunasta näkyi surullinen sateen pieksemä lippu. Liruna pitkin tankoa valuva kangas tahtoi muistuttaa Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivästä. Aivan samaisena päivänä 265 vuotta sitten Elias Lönnrot allekirjoitti vanhan Kalevalan esipuheen.

Pitihän päivää juhlistaa kaivamalla korukätköistä pari Kalevala korua. Ne tuovat kovasti muistoja mieleen. Kuten sen, kuinka kinuimme siskoni kanssa tätä ristiä isältämme joskus silloin, kun Kalevala korut, isot flanellipaidat ja maiharit olivat muotia.

Emme kuitenkaan ikinä saaneet ristiä. Sen sijaan sain syntymäpäivälahjaksi Hattulan linnun. Sen hassun riipuksen, jolla on hölmöt irtoräpylät. Luulisin siskoni nyysineen ristikorun isän kaapista salaa. Kun isä oli nuori, hän sai korun tyttöystävältään. Kun sisko sitten lähti muualle opiskelemaan, taisin nyysiä ristiriipuksen hänen korurasiastaan salaa.

On hassua, miten jotkut asiat ovat toisina aikoina todella muodikkaita. Kalevala korun valtakausi kesti koko ylä-aste ja lukioaikani ajan. Oli aivan normaalia, että nuoret tyttöset toivoivat rautarouville sopivia hintavia käätyjä syntymäpäivä-, rippi- ja joululahjoiksi. Minäkin sain erään Kalevala korun käädyn pakollisen oppivelvollisuuden suorittamisen kunniaksi.

Kaikista toiveistani huolimatta en kuitenkaan saanut Sydänsormusta lahjaksi, vaan ostin sen itselleni ylioppilaslahjarahoilla. Onnesta soikeana käytin sitä niin kauan, että sormeen ilmestyi vihertävä läikkä. Sormus oli minulle muistutus kotimaasta, kun vietin välivuotta Tukholmassa. Suomessa kaikille tuttu muinaissormus oli vieraalla maalla jotakin uutta ja jännittävää.

Mitä päivän kulttuuriteemaan tulee, siihen sopikin kirpparilta tehty kulttuurihistoriallinen löytö: 5 Suomen Kuvalehteä 60 snt/kpl! Vielä vuonna 1957 oli ihan ok tytötellä kansikuvaan päätynyttä Sirkka-toittajaa otsikolla: "Sirkka Lassila, toimittaja ja talomme muita tyttöjä ss. 16–17". Aika on hassu kaveri. Kunhan se saa muhia jonkun kanssa tarpeeksi pitkään, muuttuu muhinointikumppani useimmiten aarteeksi. Kuten Kalevala koruni tänään. Taidankin ulkoiluttaa niitä tästä lähtien useammin.

***

Päivän asussa...

...paita/shirt - Vero Moda
...neuletakki/cardigan - BikBok
...leggarit/leggins - Australia
...villasukat/socks - H&M
...korut/necklace & ring - Kalevala koru
...kengät/shoes - 2nd hand
...laukku/bag - Pull & Bear, Greece

***

In English:
Today was the day of the Finnish national epic, Kalevala.
In celebration I wore a necklace and a ring by Kalevala koru
– a Finnish jewelry brand which started it's business
in 1935 when the national epic was celebrating it's 100th
birthday. Their collection includes both traditional designs
and modern jewelry – and, man, they were in fashion back in
the 1990's. Time is a funny thing. When enought of it
passes by, old things become treasures. Like these old
magazines from the 1950's I bought today, or my
necklace and ring, which started to look
cool again after all these years.

***

Kolmas kerta toden sanoo...

...sillä tapanani ei ole kääriytyä samaan vaatekertaan kolmesti viikossa. Normaalisti kaipaan asuihini vaihtelua tai ainakin uusia asusteita tylsistymisen pelossa. Yksi baskeri ja neulemekko voivat kuitenkin tehdä poikkeuksen sääntöön.

Ne voivat tehdä niin ison poikkeuksen, että sitä päätyy ottamaan vahinkoloistokuvan – joka summaa täysin uuden vaatekerran mustanpuhuvan loistavuuden – hissin peilin kautta. Minä, entinen mustan ja peilin kautta otettujen kuvien ehdoton vastustaja, joudun taas kerran syömään sanani.


Siskon mukaan mekko näyttää raskausvaatteelta, jossa on kännykkäkotelo olkapäällä. Mummun mukaan siinä oli kummallisia krekkaloita. Viittaan kintaalla epäilijöiden suuntaan ja tungen kädet syvälle neulemekon taskuihin. Hulmuttelen röyhelöitä pikkuisen ihan vain huvikseni.

Voin myös kääntää röyhelöisen selkäni ja antaa bling-bling-baskerin häikäistä. Jos osaisin, puhuisin mekolle ja baskerille kauniisti ranskaa. Tai oikeastaan, laulelisin niille kauniita.


Kolmen päivän asussa...

...mekko/dress - Sonia Rykiel pour H&M
...baskeri/hat - Sonia Rykiel pour H&M
...laggarit/leggins - GT
...saappaat/boots - Aaltonen
...laukku/bag - vintage
...paita/shirt - H&M Organic Cotton

***

P.S. Onneksi joku muu osaa laulella
kauniita ranskaksi!



***

In English:
I wish I could speak some French.
But I totally can't. These pretty
clothes by Sonia Rykiel for H&M
are likely worth the effort.
Or maybe I'll just play this
video for them from Youtube again
and again and again... Très bien!

***
Karkkia ahnaille!

Pandalta ilmestyi jonkin aikaa sitten kaksi uutuuskarkkia: Sucklaa ja Lacksuu. Tai siis uutuusmönjää. Imettävää uutuusmönjää. Tiedän, että tässä kohtaa kaikkien aikuisten kuuluisi ymmärtää imettävien mönjien olevan imeväisille ja hampaattomille vanhuksille. Hanstu ei vaan tajuu. Hanstu ostaa molemmat.

Onnistuin pitämään mönjiä kaapissa aika kauan, sillä niiden pakkaukset eivät houkutelleet oikeastaan ollenkaan. Kuitenkin perjantai-illan karkinhimoissa Hanstukin ymmärsi sanat SUKLAA ja LAKRITSI.

Ensiksi maisteltiin Lacksuuta. Koostumus oli yllättävän paksu, kuten kuvastakin näkee, sillä odotin pussin sisällön olevan löysempää. Tässähän olisi oikeasti imemistä kerrakseen. Hmm...

Slurps! Öö. Eihän tässä ole mitään uutta. Tämä on liian paksua lakujäätelökastiketta! Pöh ja höh.

Tuli Sucklaan aika. Epäilyttävän Sucklaan aika.

Onko sitä pakko maistaa, jos ei taho?

Om nom nom. On sitä parempiakin suklaita tavattu. Äh.

Mutta olihan tässä sentään jotakin hyvää! Jos tahdon ahnaasti syödä joskus aivan yksin karkkini, kannattaa ostaa imettävää mönjää. Kuolakammoissaan eivät muut varmaan tule imuttelemaan mönjäpussejani. Muahahahahahahaahahahaah!

***

In English:
Tried a new suckable candy today.
A very weird and way too sweet
suckable candy. I guess I'm getting
old cause it certainly wasn't
worth the money. I guess I should
have known that suckable things
are for babies and old people
with no teeth. Maybe I'll try
it again when I'm 92 years old.
Maybe not.

***
Aamubiisien parhaat

En usko rauhallisiin aamubiiseihin. Siis sellaisiin, joiden ansiosta treffit Nukkumatin kanssa saattavat jatkua hieman liian pitkään. Uskon koukuttaviin aamubiiseihin. Sellaisiin, joita voi kuunnella koko aamun repeatilla. Sellaisiin, joista hymy nousee tyhmimpänäkin päivänä huulille. Niiden ansiosta pienet tanssiaskeleet jalkakäytävän yli kuuluvat asiaan vahinkolaulamisesta täydessä bussissa puhumattakaan. Hyvissä aamubiiseissä on enemmän virkeyttä ja vitamiineja kuin yhdessäkään vitamiinipurkissa. Perjantaista aamuväsymystä ennakoiden (hei miksi viikonloppu ei voisi alkaa perjantaista, häh?) päätin listasin aamubiisieni parhaat, olkaa hyvä!


1. Florence & the Machine: Dog days are over
...koska on aika hyvä ajatus aloittaa päivä näin ihanin sanoin!



2. Justin Timberlake: Love stoned / I think she knows
...koska siinä on vaan niin hieno loppu ja beatboxaus



3. Coldplay: Lost
...koska päivä ei voi alkaa yhtään paremmassa rytmissä



4. Roisin Murphy: Overpowered
...koska aina voi uskotella itselleen olevansa aika vahva



5. Mika: Lollipop
...koska aamubiisi saattaa jäädä päähän soimaan,
kannattaa sentään valita hyvä renkutus




6. Lily Allen: LDN
...koska ne torviosuudet on vaan niin hienoja!



7. Tuomo: Don't take it too hard
...koska Tuomolla on parhaat taustalaulajat (ja torvet!)



8. Anna Puu: Melankolian riemut
...koska tyttöegotrippi on jee jee
(näistä puhaltimista puhumattakaan!)




9. Robbie Williams: Bodies
...koska jos laulu voi alkaa Gregoriaanisella kirkkolaululla
jatkuen sanoilla: "All we've ever wanted,
was to look good naked, hope that someone can take it"




10. Oasis: Go let it out
...koska toisinaan tarvitaan vähän hälläväliä-asennetta



11. U2: Beautiful day
...koska klassikot ovat klassikoita



12. Bo Kaspers Orkester: I samma bil
...koska se svengaa kuin ruotsalainen hirvi



13. Jamie Cullum: Music is through
...koska jos mikään muu ei toimi, Jamien
pimputtelut yhdistettynä tähän bassokuvioon
vaan toimivat. AINA.




14. PoP!: PoP! Goes my heart
...koska tämän kuuntelemisen jälkeen
ei voi muuta kuin nauraa ja laulaa:
"You are gold and silveheheeer!"




***

In English:

I don't believe in easy breezy morning music.
Nope. Those songs just make you wanna sleep
till the end of time. I believe in catchy morning
tunes. The kinda ones that make you happy and
shiny... The kinda ones that make you wanna dance
through the day. These are my special morning
songs that can save any day. Anytime.

***
Something beautiful

Joskus sitä tietää tavanneensa täydellisen tuttavuuden jo ennen ihan ensimmäistä tapaamista. Kuten silloin, kun huomaa tuijottavansa lumoutuneena banneria. Juu, mainosbanneria. Sellaista, joka yleensä vain välkkyy ja ärsyttää.


Seuraavaksi huomaa klikkaavansa banneria. Huokaisevansa syvään ja hartaasti, todetakseen mukin olevan aivan liian ihana ollakseen totta. Varsinkin, jos on Muumimukikeräilijä. Sellainen ihailen-tove-janssonin-nerokkuutta-keräilijä, joka ihmettelee, jos joku ei tiedä, keitä Mymmeli ja Hosuli ovat.


Asiaan kuuluu mukin nimen – Iltapurjehdus – maistelu kuvan pienimpiä piirteitä innokkaasti tutkiskellen. Seuraavaksi tuohdutaan pikkuisen juhlavuoden mukin hinnasta (29,90!) ja todetaan, että kokoelma ei ole täydellinen ilman yhtä vaaleanpunertavaa purjehduskupposta. Suljetaan netti ja suunnataan uusiin tuuliin.

***

Joskus sitä vain tietää tavanneensa jonkun oikein mukavan jo ennen ihan oikeaa kortteliravintolatapaamista, jolla parannetaan maailmaa muutaman tunnin verran. Silloin mussutetaan iso pala vuohenjuustoa ja puhutaan, kuin oltaisiin puhuttu ennenkin. Lopuksi erotaan ystävinä ja todetaan, ettei toinen bloggari ole stalkkeri. Huokaistaan helpotuksesta, kun huomataan kaikkien sisäelintenkin olevan vielä tallella.

***


***

In English:
Sometimes you just know that something
beautiful is around the corner even when
you've never really seen it. Like when you
see some pictures of a perfectly beautiful
Moomin-mug! But something beautiful
might come outta blogging too, you know.
Like a person you feel like you've known
forever even when you've really never met.
I met such a beautiful soul today.
Another blogger who's not a stalker. Yay!

***
Mainoshyökkäys!

Mainoshyökkäys oli aivan normaali sana mainoskampanjalle vielä 1950-luvun Suomessa. Muutamassa kymmenessä vuodessa mainoshyökkäys sai peräänsä kovin negatiivisen kaiun. Mainos – ei, ei, apua, pakkomyyntiä! Hyökkäys – ei, ei, apua, äkkiä suojaan! Onneksi mainoshyökkäykselle on keksitty niin kovin kivoja lempinimiä: monimediakampanja, lanseeraus, mainoskampanja, viraali, ambient, digikampanja, kamppis... Mainontaa kaikki.

Massamuotiketjujen yhteistyömallistot hyökkäävät aina sopivin välein pienen kuluttajan verkkokalvoille, halusipa sitä tai ei. Siellä se vilkuttelee tienvarsitaulussa matkalla töihin, huutelee joka hemmetin akkainsivuston bannerissa, lävähtää silmille muotilehden ensimmäisellä aukeamalla ja lopulta tykittää itsensä uutisiin saakka. Mallisto saa omat ihanat nettisivunsa. Sellaiset, joissa on hurjan kiva käyttöliittymä. Sellaiset, joilla mallit näyttävät onnellisilta, pitkiltä, boheemeilta ja laihoilta. Siellä soi hyvä musiikki. Pian ymmärrät tahtovasi kokoraita-asun, tunsitpa vierailevaa suunnittelijaa tai et. Tarjolla on jotakin erityisen hienoa normaalia hintaa edukkaammin. Mahtia!

Yhteistyömalliston peesissä hiihtelee pikkuinen möykky nimeltä Pelko. Se kaveri on kova kyselemään: "Maksanko liiasta?", "Ostanko huonoa laatua hienon nimen varjolla?", "Onko se edes suunnitellut niitä itse?", "Kuka se tyyppi edes oikeastaan on?", "Onko tämä mallisto oikeasti edes kovinkaan rajoitettu?", "Kulkevatko kaikki kohta kokoraita-asussa?"... Kysymysten musta pilvi laskee innostusta. Pelon hyvä kaveri, Häpeä, hyppää toiselle olkapäälle ja muistuttaa vielä naurettavasta aamusessiosta, jonka aikana raahaudutaan sängystä aivan liian aikaisin kaupoille, jotta voidaan sujahtaa vasta avattavan turvaverkon ali repimään akryyliä toisten samanlaisten metsästäjien käsistä.

Sori vaan Pelko ja Häpeä, olitte taas kerran niin pahasti väärässä. Eräänä aamuna Sonia Rykiel pour H&M -mallistoa jonotti kourallinen kivoja ihmisiä. Kukaan ei töninyt tai repinyt yhtään mitään. Kokoja vaihdeltiin täydessä sovussa. Tuntematon ihminen kehui päässäni killuvaa bling-bling-baskeria. Onneksi Turku on Suomen perse. Ja kaiken kukkuraksi tuhmuri-akryyli oli heitetty kelkasta, jolloin hinta ja laatukin kohtasivat! Mahtia!

***

Päivän yhteistyömallistoasussa...

...jakku/jacket - Sonia Rykiel pour H&M
...huivi/scarf - Sonia Rykiel pour H&M
...housut/pants - Lindex, Affordable luxury
...saappaat/boots - Seppälä by Hanna Saren
...laukku/bag - Nateva, Tampere / vintage
...tyyppi - täydellinen mainoshyökkäysten uhri

***

In English:
Sonia Rykiel pour H&M collection
rocks! This time the quality and prize
were great! Yay! I'm easy.
Easy like Sunday morning.

***

Kyllä mahtuu!

Viikko sitten polkaisin käyntiin Listin' Lifen ihan ensimmäisen arvonnan. Vastauksia viikossa kertyi 12 kappaletta ja tänään on palkitsemisen paikka. Lupasinhan laittaa maailmalle kolme askartelemaani rintakorua. Yksi koruista lähteekin sille, joka onnistui arvaamaan eniten oikeita housujen kätkemiä tavaroita. Loput kaksi korua arvoin kaikkien vastanneiden kesken. Mutta kurkataan ensin sinne pöksyihin.

Isopersepöksyihin mahtuu vaikkapa...

1. Isäpuolen karvalakki 1970-luvulta
2. Ensimmäinen viuluni
3. Rautainen Turku-vaakuna

4. Oy Puhelinteollisuus Helsinki -lankapuhelin
5. Äidin vanha Fazer-marmeladirasia
6. Paljettibaskeri

7. Vaaleanpunainen samettirusettipinni
8. Ylpeys ja ennakkoluulo -dvd
9. Pikkuinen metallirasia, jonka äiti toi minulle
Tukholmasta vuonna 1992

10. Teneriffa-lompakko 1980-luvulta
11. Kreikkalaista purkkaa
12. Egyptiläistä kahvia
13. Pariisilainen mustekynä 1960-luvulta

14. Vladimir Putin -maatuska Riikasta
15. Harajuku Lovers Lil Angel -hajuvesi Australiasta
16. Armaani (lelu)auto

17. Pilgrimin pöllökoru
18. Mamman vanha laukku, jonka hän sai
viimeiseksi syntymäpäivälahjakseen
19. Pehmokoira nimeltä Valerie

20. Jaqueline Kennedy -kirja vuodelta 1964
21. Kimmidoll-osoitelappu matkalaukkuun

22. Vuonna 1999 luokkaretkeltä ostettu Eiffel-torni
23. Boys are stupid throw rocks at them -rintamerkki
24. Pepe-laku, om nom nom
25. Maatuska-koru Riikasta

***

Juu. Kyllä sinne aikalailla tavaraa mahtuu.

Eniten oikeita arvauksia (Kirjoja, laukku, koruja, dvd,
kukkaro, nalle/pehmolelu = 6 kpl) listasi
nimimerkki Tintui
(ONNEA! Kohtalokas Elsa muuttaa teille!)

Arvonnassa onnekkaita olivat:

-se _vähän_ lyhyempi tapaus-

(ONNEA! Teistä tuli juuri unelmaminiä, kiitos Kyllikin!)

Merja
(ONNEA! Olette Lotan uusi ystävä!)

***

Tintuin ja vähän lyhyemmän tapauksen s-postit
minulla jo onkin, Merja, laitatko viestiä osoitteeseen
hanstunblogi(a)gmail.com!

***

Kiitos vielä kaikille osallistuneille! Vastauksianne
oli mukavaa lukea ja arvontalaulun hyräily, pienten
lappujen askartelu ja viralliset arpajaiset piristivät
kovasti tylsää maanantaitani!
Eteenpäin, sano mummo lumihangessa.

***

Englantilainen aamiaissalaseura

Tänään loistelias residenssimme oli parhaimmillaan: kristallit kimalsivat, hopeat kiilloitettiin ja lähes Buckinghamin palatsin astiastoa vastaavat posliinikupposet nostettiin kaapista kruunaamaan tilaisuus loisteliaan hempeällä läsnäolollaan. Upeat ladyt saapuivat aamiaissalaseuraan yhtä hehkeinä kuin englantilaisen ruusut konsanaan – olivathan juttumme tasoltaan ainakin yhtä veitsenterävän hauskuuttavia kuin Oscar Wilden ja William Shakespearen parhaimmat säkeet yhteensä.

Kokkauksen keskellä pitsihanskatkin oli heitettävä syrjään...

...mutta helmistä, papiljottikampauksesta, kukkamekosta
ja vihreästä luomiväristä ei tingitty!

Menusta löytyi niin nakkeja, papuja, paahtoleipää...

English Breakfast -teetä, kahvia...

...lämpimiä tomaatteja

...sitruunaa, hunajaa

...marinoituja herkkusieniä, marmeladeja, juustoja,
munakokkelia, pekonia kuin tuoremehujakin!

Eräskin vanhempi rouvashenkilö seurasi
keskusteluamme valppaasti...

...tai ehkä se vain kaipasi pikkuisen lisää rakkautta!

Näillä eväillä herää vaikka talvihorroksesta...

...ja tällaisen kukkamekkoisen kaunottaren seura
sulattaa varmasti pakkassään kylmettämän mielen!

Musiikki soi, suut kävivät ja maailma parantui
ainakin yhden Lemon Curd -paahtoleivän verran.

Om nom nom nom... Koskas tavataan uudestaan?

***

In English:
Our secret breakfast club had a splendid
meeting today when the lovely ladies came
over to my home for an English breakfast!
I bet these meetings make the
world at least a bit better place.
How couldn't they when such a loveliness
is gathered all together in one place?

***
Teddyn kanssa kävelyllä

Eilen kotiutin kirpparilta ihanan, karvaisen, salskean ja tummaraamisen Teddyn. Tai oikeastaan, olen aika varma, että Teddyn ihan oikea nimi on Theodore. Hänen esikuvansa on ehdottomasti Pikku Naisien Theodore "Laurie" Laurence. Siitä olen aivan varma.

Teddy vei minut tänään kävelylle suljetun kahvilan kulmille.

Aurinko oli laskemaisillaan ja sormenpäät jäätyivät hetkessä.

Ruissalo nukkui talviuntaan, mutta minua ei haitannut.

Teddyn seura lämmitti, vaikka lukot olivatkin jäässä.

Heilutin kädessäni iloisesti tamperelaista Natevan laukkua...

...katselin ikkunoita ja haaveilin valkeasta talosta

...ja Teddy vain lämmitti.

Ohitimme hiljenneet portaat...

...jäätyneet paatokset

...kuljimme läpi polveen saakka ulottuvien lumikinosten

...haaveilimme kuumasta kahvista

...sekä ratsastamisesta kohti auringonlaskua!

Yksinäiset askeleeni paljastavat totuuden...

...Teddy on vain turkulaisen Tuvan tuotos, jonka päälle
kissa päätti juuri asettua. Pahus. Joudun näköjään
taistelemaan Teddyn seurasta.

***

In English:
I found a perfect companion yesterday.
He's just a little bit used but a very handsome
and warm fellow. He's called Teddy. Or acctually,
I'm quite sure he's called Theodore just like
Theodore "Laurie" Laurence in Little Women.
We went for a little romantic walk today and
man he kept me warm. He's a coat.
A 2nd hand coat.

***

P.S. Vielä on aikaa osallistua synttäriarvontaan!

***