Mekko ihanin

Eilen vietimme ystävien häitä peltojen keskellä ja navetan vintissä. Pidimme ukonilmaa ja huokailimme hellettä. Elimme elokuvaa, jossa on suloisen siirappinen juoni ja onnellinen loppu. En muista, milloin olisin nauranut ja itkenyt yhtälailla yhden päivän aikana. Aika oli ihanin ja taisinpa juhlia ystävien rakkautta elämäni toiseksi ihanimmassa mekossa (ykköseksi yltää tietenkin oma hääpukuni).

Juhlavarustelun aloitin kerrankin ajoissa. Pestasin taidokkaan serkkuni ompelemaan pukuni, jonka malli valikoitui 1950-luvun mystisesti kultaiseen leikkaukseen perustuvasta kaavakirjasta.

Onneksi serkkuni ymmärtää mysteerikaavojen piirtämisen salatiedettä. Mekon harjoituskappaleessa hihoissa oli havaittavissa hassuja muotoja, mutta pienten korjausten jälkeen hän uskalsi iskeä saksensa vihreään raakasilkkiin.

Olen aika onnekas, sillä serkkuni on taidokas. Tällä mekolla sopii pönöttää koivujen juurella, autojen edessä ja keskellä viljapeltoa, eikä missään tule samanlaista vastaan.

Sopivan yksinkertainen malli tekee mekosta helposti muunneltavan. Suunnitelmissani onkin ensi kesän kaasoilu samassa mekossa uusin asustein. Kiitos Immikki, olet aikamoinen mysteerikaavavelho!

***

In English:
My friends got married yesterday.
I celebrated their love in my second
prettiest dress (the prettiest is my wedding dress)
that my cousin made for me for the occation.
Had so much. Am so in love.

***

Aarre

Viikonlopun nopea kirppiskäynti hipoi täydellisyyttä. Löysin aikaisemmin esittelemäni korun lisäksi uskomattoman aarteen: neuvostoliittolaisen Smena 7 -lomokameran!

Katselimme toisiamme, tämä maailman hienoimmalla logolla varustettu kotelo ja minä. Epäilin hihkuin ja epäilin. Ei kai sen sisällä vaan ole ihan oikea Smena?

Kotelo itsessään oli niin hieno,
että ostopäätös syntyi jo sitä hipelöidessä.

TA-DAA! Maailman suloisin kamera!

Pientä korjausta se kaipaa, mutta sitähän varten isät ovat. Eikä maailma kaadu, jos hän ei saa kameraa kuvauskuntoon. Vakoilijapöydälläni on tilaa juuri näin hienon ja kalliin (6,50 €)

aarteen verran.

***

In English:
I found two treasures last weekend:
the Paris-bracelet that I showed here
a couple days ago and a pretty pretty
real Smena 7 -camera! I bet I got all
my vintage-luck once and from now
on I can't find anything from any
2nd hand shop... Hope not!

***

VAPPUMEKKO!

Toisinaan sitä saa lahjaksi niin hienoja aarteita, ettei edes aarteen antaja ymmärrä, kuinka arvostettu uusi ihanuusmekko on. Kuten tämä roskiskohtalolta pelastettu 1960-luvulta peräisin oleva sateenkaarimekko. Joku on tehnyt sen aivan itse.

Tahdon pukea mekon vappuna isojen helmikorvisten ja vaaleanpunaisen huulipunan kaveriksi. Sillä tavalla elegantisti, kuin Mad Menissä konsanaan. Vaaleanpunaiset taikka keltaiset korkokengätkin kelpaavat, isosta kasasta ilmapalloja puhumattakaan.

Kuljen armaani kanssa käsikkäin (kullallanihan on tietenkin vaalea pellavapuku ja havanna-hattu) jokirannassa ja ostan oikein ison suklaapehmiksen. Nautin auringosta ja huomaan taas kerran sutanneeni mekkoni kesän ensimmäisellä jäätelöllä.

Sitä ennen on kuitenkin vietävä mekko pienennettäväksi – tai vaihtoehtoisesti lihottava muutaman koon verran. Itse en uskalla saksia tätä ihanuutta.

***

In English:
I just got the prettiest dress ever.
It's something I surely wanna wear
on the 1st of May, which is a big
national holiday (the labour day) here
in Finland. Just need to get this
retro dress a couple of sizes smaller,
buy a new pink lipstick and
a pair of yellow or pink high heels.

***

Vintage on paha sana

Se on sellainen sana, joka saa aivan liikaa huomiota. Sellainen, joka näyttää ihanalta, mutta harvemmin se lunastaa lupaustaan. Vintage haisee, on kummallisesti mitoitettua ja parhaimmillaan ehtaa hikisenkutiavaa tekokuitua.

Vintage on sellainen sana, joka antaa turhaa ja ylimitoitettua lisäarvoa vaikkapa rasvankäryisille ja auringonpolttamille keittiöverhoille. Se on yhtä käytetty ja raiskattu kuin useimmat tuotteet, jotka tuota nimitystä haluavat etuoikeutetusti käyttää. Kirppareilla se ilmestyy hintalapun määritelmään, jos tuote on valmistettu ennen armon vuotta 1990.

Uusiovintage on pelle liian pienissä ja hapertuneissa korkokengissä. Joku ei kuulu joukkoon ja se taitaa olla tuo yliarvostettu vintage-sana. Kutsukaa sitä vain kiltisti uusvanhaksi tai mielikuvituksen puutteeksi. Huokoinen paperi, pikku pitsi ja ah-niin-romanttinen-fontti eivät hämää minua. Tätä tuotetta valmistettaessa ainut vintage-henkinen asia oli kolmannen maan hikipajan yksinäinen ompelukone. Riistäjät. Olisitte edes antaneet käyttöohjeet mukaan.

Googlessa vintage-sana muuttuu kunnon rämeeksi. Sellaiseksi, jolle ei mennä, jos mielitään koskaan reissusta takaisin kotipirttiin nukkumaan. Googlessa sen täydellisesti istuvan ja tietenkin naurettavan edukkaan vintage-mekon etsinnät voivat jatkua ikuisesti. Vääriä osumia matkalle osuu noin puolet – vintage kun on nyt vielä muodikasta. Jossain pienessä putiikissa se silti vielä odottelee minua kahisevine helmoineen. Tiedän, että löydän sen joskus ulkomaanmatkalla aivan vahingossa. Sitä on kohtalo, vaikka hakutuloksia Google löytäisikin ainakin miljoona.

Haaveet vievät suosikkini www.vintageadbrowser.com-sivuston pariin katselemaan vanhoja mainoksia tuntikausiksi. Ilmoitukset hassuista pariskuntauikkareista ja skottiunimyssyistä antavat toivoa haavoittuneelle vintage-rakkaudelleni. Vaikken tulekaan koskaan omistamaan unelmieni vaaleansinistä museorekisteriautoa, voin aina kietoa sen uusvintagen pitsihuivini pikkuisen tiukemmalle kaulaani ostaessani taas yhden kirjan verran iloisia vintage-mainoksia kirjahyllyni täytteeksi. Vintage on paha sana. Se on ollut lähiaikoina kovin uskoton.

***

Kuvat/pictures

***

In English:
Vintage is something sweet that most
likely fails you right away. It's a word
that shouldn't have the opportunity to spoil
old cute things with ridicilous prizes and
empty promises. Luckily vintage ads never fail.
Could browse them forever.

***

Hunter-gatherer

Mieheni kutsuu minua metsästäjä-keräilijäksi. Säästän mitä hullumpia juttuja aina ulkomaanmatkan bussilipuista ja kauniista kivistä vanhoihin esineisiin ja vaatteisiin. Jos tavaraan liittyy lämmin tunne, se on säilöttävä muistuttamaan ihanista ajoista.

Mitä sitten metsästämiseen tulee, siinä lajissa olen aika taitava. Eikä nyt puhuta viattomien luontokappaleiden vaanimisesta isossa äijälaumassa tappomielessä koirien kera, vaan tässä metsästyksessä kartutetaan keräelmää.

Metsästysretkeni saattavat viedä minut mitä kummallisimpiin paikkoihin, vaan ei sentään klo 6 paraiselaiselle parkkipaikalle täytettyä eläintä ostamaan, kuten erälle ystävälle kävi. Siitä saa kyllä erityismetsästäjäpisteitä. Paras löytöni lienee ladosta pölyn alta bongaamani Jopo, joka odottaa pientä rengasremonttia. Olo oli kuin Indiana Jonesilla.

Joskus metsästäjä-keräilijänkin muisti pettää. Kuten silloin, kun haaveilee ruskeasta villakangastakista tajuamatta jo hillonneensa yhden äidin vanhan takin mahdottoman vaivanloisen tuuletus-pelastusoperaation kautta kaappiin odottamaan hihojen pidennystä.

Siinä vaiheessa ei kannata kieriskellä epäonnistumisen tunteessa, vaan heittää nuttu heti niskaan! Hups hei, eikä edes pitkävartisten hanskojen kanssa lyhyet hihat haittaa menoa. Tällä takilla on selvästi hyvää metsästäjän karmaa, sillä löysin tänään aivan täydelliset farkut kirpparilta.

Metsästäjä-keräilijän asussa...

...takki/coat - äidin vanha / something old from my mum
...huivi/scarf - 2nd hand
...kengät/shoes - Billabong, Australia
...laukku/bag - Kate Hill, Australia
...hanskat/gloves - Seppälä

***

In English:
My husband calls me hunter-gatherer, cause
I do save the silliest thigs like little rocks
from our trips around the globe.
I just need to save things that I have
a good feeling about, like this coat that used
to be my mothers when she was about
my age, even younger. I had totally forgotten
the coat, cause my intention was to make
the sleeves a bit longer, but luckily long gloves
solved out that silly problem!

***

Aarteita ja ompeluhaaveita

Toisin kuin äitini fiksu sisko, meidän äiti ei säästänyt suurta
määrää hienoja vanhoja vaatteitaan. Tai ehkäpä leikimme
ison osan niistä puhki lapsuuden prinsessaleikeissä.

Onneksi jäljellä on kartta menneisyyteen: pikkuinen
pahvilaatikko täynnä toinen toistaan upeampia kaavoja!

Hassuinta on, että tunnistan kaavoista äidin
nuoruudenvalokuvissa näkemäni vaatteet...

...ja näen niissä niin paljon upeita mahdollisuuksia!
Tuokin keltainen mekko keltaisine sukkahousuineen
olisi parhautta kerrassaan...

...näistä ihanuuksista puhumattakaan!

Ehkäpä ongelmani ei ole ajanpuute, vaan kaavojen runsaus.
Miten ihmeessä näistä voisi päättää juuri sen oikean,
jonka synnytystuskiin käyttäisi elämästään monta tuntia?

***

In English:
What a treasure my mom
has saved for me!

***

Kihlajakku

Terveisiä 1970-luvulta! Juuri niiltä ajoilta, kun kokovihreä
samettinen jakkupuku oli tyylikkyyden mittari. Tai ehkä
se tyylikkyys mitattiin papiljoteilla tehdyillä kiharoilla,
jotka äidin tukassa kieppuivat Charlien enkelit -viboja
herätellen. Isälläni oli pottatukka ja viikset.

He katselivat mustavalkoisessa kihlakuvassa täysin
hymyttä tulevaisuuteen. Vähän samalla tavalla, kuin
tuon ajan tiedostavissa musiikkivideoissa oli tapana olla:
vihainen, hämillään ja maailmantuskaa täynnä.
Ehkä he olivat vain eksyksissä.

Äidin taitava sisko oli tehnyt tuon jakkupuvun aivan itse.
Voi sitä onnea, kun äiti pienensi samettisen kellohameen
käyttöömme joskus julmalla 1990-luvulla. Pyörin ympäri
ja ympäri ja ympäri katsellen aaltoilevaa, raskasta
sammalenvihreää samettihelmaa, ollen samalla aivan varma,

että merenneitojen hiukset näyttävät aallokossa samanlaiselta.
Onneksi ysärimuoti suosi laatikkomaisia jakkuja
ja ihanuusjakku menetti pienennysoperaatiossa
vain osan hihojen pituudesta.

Tänään puin jakun päälleni ensimmäistä kertaa sen
jälkeen, kun pyörin kellohameen kanssa ympyrää.
Ihmettelin, miksi kummassa en ole aikaisemmin päästänyt
tätä kumppania kaappini kätköistä ulkoilemaan?
Puhvihihat eivät olleet menettäneet hohtoaan näiden
vuosien aikana ja sametti tuntui hyvältä sormia vasten.
Ehkä näytin keltaisten lehtikasojen keskellä siltä, että
olin pikkuisen eksyksissä, mutta oikeasti tiesin juuri,
mistä olin tulossa: jakun kyyditsemältä
nostalgiamatkalta menneeseen aikaan.

***

Päivän asussa...

...mekko/dress - 2nd hand, H&M
...jakku/jacket - vintage
...kaulakorut/necklace - H&M + Seppälä
...ruusuke/brooch - ite tein / I did it!
...sukkahousut/stockings - Seppälä
...kengät/shoes - Global
...sateenvarjo/umbrella - H&M

***

In English:
Took a trip down the Memory Lane
wearing an old jacket that
my mother had on my parents
engagement photo back
in the 1970's.

***

Thanks a lot DDR!

Tykkäsin koulussa maantiedosta. Kovasti. Siitä
huolimatta, etten pystynyt näyttämään tasan tarkalleen,
missä mikin maa kartalla sijaitsee. Erityisesti maat, joilla
ei ole minkäänlaista rannikkoa, ovat edelleen erityisvaikeita.

Vika ei ole tietenkään minussa. Ehei. Ennen en
vain ole ihan tiennyt, ketä syyttäisin. Opettajakin
kun oli oikein pätevä.

Vastikään ymmärsin, mihin suuntaan syyttävän sormeni
tulisi osoittaa. DDR, tuo maa, jota ei enää edes kartalta
löydy, on sössinyt kaiken. Tai ehkäpä se on karttapallon
laatija Arthur Krause, herra tohtorismies.
Miten sitä olisikaan voinut oppia maiden rajat
karttapallosta, johon niitä ei ole
piirretty laisinkaan?

Kummallista toimintaa työläisten ja talonpoikien
tasavallalta, joka vahvisti rajojaan
piikkilanka-aidoilla, miinakentillä, tehostetulla
valvonnalla, vartiotorneilla ja sillä kuuluisalla
muurilla.

***

In English:
I always wondered why didn't
I know the excact borders of
different countries, until
I found this globe from my childhood.
It's made in DDR and there
are no borders at all.
Thanks a lot DDR! I bet I
could have been great many
somethings if I only would
have known those borderlines.

***

Tyttöjen vaateleikit

Meillä sitä kutsuttiin lumputtamiseksi. Sitä, kun kaksi
tyttöä pukivat niin monta hametta ja mekkoa päällekkäin
kuin päälle mahtui. Jalkaan puettiin äidin korkokengät
(salaa) ja tukka väännettiin nutturalle. Leikittiin aikuisia ja
juotiin mehua lasista pikkurilli pystyssä.

Mitä vanhemman vaatteen sai päälleen pukea, sitä
tärkeämmäksi itsensä tunsi. Vaatteen tyyli vaikutti myös
leikin juoneen. Siinä on vissi ero, jos päällä on jakkupuku
taikka harteilla iso kokopitkä punainen hame viitan virkaa
toimittamassa. Peilistä katseli ryysyläinen, joka oli omasta
mielestään ihan varmasti prinsessa.

En ole kokenut sitä tunnetta aikoihin. Pukeutuminen
kun on saanut paljon vakavammat piirteet. Nykyään
on pakko korjata jälkensä ja armaimpani ei oikein
taitaisi innostua ritarileikeistä hörhelöpaidoissa.
Koin kuitenkin yllättävän aikamatkan siihen tunteeseen
perjantaina järjestetyssä Aura Street Market goes
Vintage -tapahtumassa. Funkyn tytöt näyttivät taas,
kuinka mukavaa lumputtaminen onkaan.

Tässä leikissä tää niinku ois merimies,
tai siis merimiesnainen. Ja sillä ois heila joka
ikisessä satamassa. Ja iso laiva ja pieni laivakoira
ja paljon merimiespoikia miehistössä kavereina,
mut tää ois niistä taitavin ja ne muut ei osais
niin hienoja solmuja kuin tämä. Tää osaa kattokaa
umpisolmunki ja hirttosolmun. Mut sitä
hirttosolmua ei saa kokeilla kaulaan ku äiti
on sanonu, et siinä voi käydä hassusti.

Tää ois sellanen nainen, jolla kaikki on niinku
vaaleenpunasta: linna, heppa, prinssi ja kruunu kans.
Ja kaikki niinku tykkäis vaan tästä ja sit ne kaikki
muut laulais ja tanssis tälle joka päivä ja sit
yks päivä tää sais sellasen kruunun, mut toinen
päivä sellanen kateellinen tyhmä prinsessa
varastais sen. Mut sit se prinssi kävis hakemassa
sen kruunun takas, koska jos joku juttu on
toisen ni sitä ei sais vaan ottaa.

Tää ois sellanen vakoilija, jolla ois käsilaukussa
ainaki pistooli. Sit pahikset jahtais tätä, mut
tää juoksis lujempaa näillä äitin kengillä, mut
äiti sanos, ettei tuolla soralla saa juosta näitten
kaa ku sit nää menee rikki, mut jos nää juoksis
vaan tossa nurmikolla ja sit tää tekis sellasii
ninja-juttui ja sit ne pahikset kaikki kuolis
ja tää sais tosi paljon rahaa ja ison auton, joka
osaa puhua niinku se Ritari Ässän auto.

Tässä leikissä tää ois sellanen kohtalokas nainen,
josta kaikki muut supisee sen selän takana,
mutta tää ei niinku välittäis, koska tällä ois
sellanen synkkä salaisuus, niinku vaikka takapihalle
haudattu aarrekätkö, joka ois niinku pankkiryöstöstä,
jonka tää teki joskus sen miehen kanssa, mut tyhmä
vartija niinku ampus sitä miestä ja sitte se
mies kuoli tän naisen käsivarsille ja sitte
se nainen muuttu kohtalokkaaksi.

***

Kiitos Funkyn tytsyt, Vintage Eija's ja
Boutique Minne!
Nyt tää menis leikkimään sellasta, että
tää olis niinku sellanen...

***

In English:
Aura Street Market went vintage
and it was great, just like
dressing up in my
mothers old clothes when I
was just a little girl.

***

Vintagevinkki!

Jos et vielä tiedä, mitä kummaa sitä tänä iltana

tekisit, ota suunnaksi Turku ja TVO! Siellä kun tapahtuu

kaikkea vintage-jännää Aura Street Market goes vintage

-tapahtuman merkeissä! Vai voitko väittää, ettei mielesi

tekisi hiukan hypistellä vintagevaatteita ja ihailla vielä

muotinäytöstä? Kestävää ja tyylikästä, totta kai!

Pääsymaksukin on vain vaivaiset 1 €,

joten tapahtuma ei ryöstä ketään rutiköyhäksi!

Illan ohjelma:

Vintagemarkkinat klo 17–22

Muotinäytös klo 21

Livemusiikkia klo 22

(Tyttörockbändi Hysteria)

Retrodisco klo 23–02

Kuvakaappaukset täältä ja täältä.

***

In English:

Aura Street Market goes vintage tonight,

so be there or be square!

***

Hanstu ylpeänä esittää:
Sipsuttelua sinisissä!

Jos tapaat oudon tytön, joka tuijottaa kenkiään...

...vaikkapa näin upean taivaan sijasta

...tiedät, että vika on näissä hehkuvansinisissä
käärmekuosikengissä.

Hän uskoo kenkien pelastavan tylsimmätkin asut...

...ja niiden kokoaikaisesta ihastelusta johtuen hän huomaa
vasta puolessavälissä päivää kynsilakkansa sopivan
mainiosti t-paitaansa.
(katso tarkasti t-paidan tytön kynttä)

Hän ehkä myös uskottelee kaikille, että näillä kengillä
voi harrastaa vaikka yleisurheilua, mm. kiekonheittoa,
kuten kuvasta näkyy.

***

Oi kenkäni siniset...

...tulitte luokseni yllättäen
(halvalla kans)

...jo alkuun meinasi taipaleemme katketa
(prkl valmistusvirhe)

...vaan nyt ootte ikuisesti mun
(kiitos suutarin korjausoperaation)

...kutsun teitä uhmakkaasti vintageksi
(jotta joku voi todeta niiden olevan
rumat kasarikengät)

...ja silittelen nahkaista pintaanne päivin öin
(en kuitenkaan nuuhki tai nuole sisusta.
en oo mikään omakenkäfetissipervo.)

...Champ Shoes
(uuh, ihan voittajan kengät!)

***

Sinisten kenkien kaverina tänään...

...artsy-fartsy teeppari - H&M
(joo, mulla on näitä aika monta)

...isopersehousut - Promod
(ei nimi housuja pahenna)

***

In English:
So I wore my lovely blue shoes today
with a t-shirt from H&M and pants from Promod.
This is love, this is love, this is love...

***

Ensiapulaukku

...pelastaa hektisen arjen ja ihanimmat juhlat

...toimii myös toisinaan punttitreeninä

Ensiapuni kaikkeen: perintölaukku 1960-luvulta,
jonka sisältö pelastaa...

...puheripulissa ja ikävissä
...suljettujen ovien avaamisessa

...ihanuuksien (ja ruuan) kotiuttamisessa

...haavan laastaroimisessa
...kiillon hävittämisessä kasvoilta
...tuhmien hiusten taltuttamisessa
...tulppa- ja sidepäivien koittaessa
...kynää tarvittaessa
...idean syntyessä
...karkinhimon koittaessa
...happohyökkäyksen taltuttamisessa
...kalpeiden tai kuivien huulten yllättäessä

...päänsäryssä

...lomasäästösuunnitelmassa pysymisessä
...tärkeiden asioiden muistamisessa

***

Ehkäpä laukun pelastava salaisuus piilee entisen
omistajan onnea tuottavassa pikkuruisessa
ennustuslappusessa...

Lappu on päivätty 30.1.1964,
jolloin neito on painanut 55 kg...

...tietysti niin kevyttä henkilöä odottaa erikoislaatuinen
yllätys, josta vähän tuhdimpikin tyttö ammentaa
iloa vuosikymmeniä myöhemmin!

***

In English:
This purse is truly a first aid kit - if anything should
happen I'm prepared! Maybe the good luck of the
purse comes from the little piece of paper, that
belonged to the previous owner.
The little message from the 1960's promises
something good to happen anytime soon.