Vyöruusu(kkee)n anatomia
Viikko sitten kasasin juhlavarustukseeni punaisen vyöruusukkeen. Koska hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, tikkusin ruusukettani mustalla langalla vielä puoli tuntia ennen lähtöä :)
Viikko sitten kasasin juhlavarustukseeni punaisen vyöruusukkeen. Koska hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, tikkusin ruusukettani mustalla langalla vielä puoli tuntia ennen lähtöä :)
Tarvikkeenani oli n. 2 metriä saatininauhaa, musta lanka (jolla olin lyhentänyt miehen housut edellisenä yönä), neula (koska siinä sitä mustaa lankaa oli) sekä ikivanha Vilasta ostettu rintaneula.
Hauskana yhteensattumana olen ostanut tämän rintaneulan aikoinaan juuri morsiamelta. Eipä tyttö tiennyt tuona hetkenä 6 vuotta sitten vaikuttavansa oman häävieraansa asustukseen.
Aluksi mittasin nauhan pituuden kaksi kertaa vyötäröni ympäri. Näin tiesin, paljonko nauhaa jää ruusuketta varten.
Vyötärönmitastani ylijääneen satiininauhanpalan leikkasin kahtia ja noista paloista ompelin muutamalla pistolla ruusukkeen.
Koko komeuden kruunasin rintaneulalla ja siinä se sitten oli: vyöruusuke.***
In English:
Last weekend I made a belt for my dress.
These pictures almost demonstrate how I did it...
Almost, because I had no time to take the
pictures when I did the belt so these pics have
been taken later on :)
***
In English:
Last weekend I made a belt for my dress.
These pictures almost demonstrate how I did it...
Almost, because I had no time to take the
pictures when I did the belt so these pics have
been taken later on :)
***
2 kommenttia:
Tosi nätti. Olen itse pitänyt joidenkin mekkojen kanssa ihan yksinkertaista solmittua satiininauhaa vyötäröllä, mutta nyt voisinkin tuunailla jonkin vastaavan kuin tuo. Kiitos inspiraatiosta!
Ilona A: Kiitos :) Kun näitä alkaa tehtailemaan unohtuu aika ja paikka..!
Post a Comment