Vähän niinku haalari, muttei kuitenkaan!
Joka ikinen vuosi, keväällä ja syksyllä koko PRKL kaupunki säntää mukamas tooooosi halpojen tuotteiden perässä Stockkalle. En ole poikkeus. Onhan tuo keltainen kummitus niiiiiiin symppis ja erityiskunnioitus täytyy antaa noille kahdelle ihmiselle, jotka kiertävät tarjoukselta toiselle jauhaen mikkiin sontaa siitä, kuinka kaikki nämä tuotteet ovat tuikitarpeellisia, ihania, toooooosi halpoja ja kuinka he ovat ne jo itselleen ostaneet. Tykkään myös tosi paljon siitä, kun kuuluttaja sopertelee sanoissaan. Useaan otteeseen saman tuotteen kohdalla. Se kruunaa erityishikisen räteistätaistelutunnelman.
Porukka rynnii kuin lehmälauma ja jostain aina lauman eteen päätyy se kaupungin hitain lyllertäjä, jonka mielestä on ihan ok parkkeerata itsensä ja kassinsa keskelle vilkkainta käytävää. Mitä löytämisen ja säästämisen onnea ja autuutta. Tämän kaiken keskellä minä luulen olevani ainut, joka on tajunnut mallikappaleiden hienouden. Jep. Muutaman kerran olen jopa saapunut paikalle niiden hullujen jonottajien kanssa, jotka ovien avauduttua juoksevat päättömästi hakemansa tuotteen luokse. Jalkoihin jäävät itkevät äideistään eksyneet lapset ja minä pyörittelen päätäni ja kuvittelen, etten ole yksi heistä.
Tällä kertaa en vaivautunut paikalle aamusta. Silti tein vasta perjantaina varsin mainoin mallikappalelöydön: TA-DAA melkein työhaalaria muistuttavan sinisen mekon! Tarttuihan sitä mukaan muutama muukin juttu, mutta tämä on ihan ykkönen. Tulee "You can do it" -retromainos mieleen. Ja kaikki ne kerrat, kun istuin mummun ompelukoneen vieressä katsellen sitä, kun mummu korjasi työmiesten haalareita. Those were the days.
Päivän asussa...
...mallikappalemekko - VeroModa, Hullut päivät
...aluspaita - H&M
...leggarit - TA-DAA! näitähän ei oo täällä koskaan ennen nähty!
...saappaat - TA-DAA! Ihan uus tuttavus!
...laukku - TA-DAA! Siis mikä toi on?
...huomioi käsivarrella - KEVÄTTAKKI
Kuin kaksi marjaa, right?
Joka ikinen vuosi, keväällä ja syksyllä koko PRKL kaupunki säntää mukamas tooooosi halpojen tuotteiden perässä Stockkalle. En ole poikkeus. Onhan tuo keltainen kummitus niiiiiiin symppis ja erityiskunnioitus täytyy antaa noille kahdelle ihmiselle, jotka kiertävät tarjoukselta toiselle jauhaen mikkiin sontaa siitä, kuinka kaikki nämä tuotteet ovat tuikitarpeellisia, ihania, toooooosi halpoja ja kuinka he ovat ne jo itselleen ostaneet. Tykkään myös tosi paljon siitä, kun kuuluttaja sopertelee sanoissaan. Useaan otteeseen saman tuotteen kohdalla. Se kruunaa erityishikisen räteistätaistelutunnelman.
Porukka rynnii kuin lehmälauma ja jostain aina lauman eteen päätyy se kaupungin hitain lyllertäjä, jonka mielestä on ihan ok parkkeerata itsensä ja kassinsa keskelle vilkkainta käytävää. Mitä löytämisen ja säästämisen onnea ja autuutta. Tämän kaiken keskellä minä luulen olevani ainut, joka on tajunnut mallikappaleiden hienouden. Jep. Muutaman kerran olen jopa saapunut paikalle niiden hullujen jonottajien kanssa, jotka ovien avauduttua juoksevat päättömästi hakemansa tuotteen luokse. Jalkoihin jäävät itkevät äideistään eksyneet lapset ja minä pyörittelen päätäni ja kuvittelen, etten ole yksi heistä.
Tällä kertaa en vaivautunut paikalle aamusta. Silti tein vasta perjantaina varsin mainoin mallikappalelöydön: TA-DAA melkein työhaalaria muistuttavan sinisen mekon! Tarttuihan sitä mukaan muutama muukin juttu, mutta tämä on ihan ykkönen. Tulee "You can do it" -retromainos mieleen. Ja kaikki ne kerrat, kun istuin mummun ompelukoneen vieressä katsellen sitä, kun mummu korjasi työmiesten haalareita. Those were the days.
Päivän asussa...
...mallikappalemekko - VeroModa, Hullut päivät
...aluspaita - H&M
...leggarit - TA-DAA! näitähän ei oo täällä koskaan ennen nähty!
...saappaat - TA-DAA! Ihan uus tuttavus!
...laukku - TA-DAA! Siis mikä toi on?
...huomioi käsivarrella - KEVÄTTAKKI
Kuin kaksi marjaa, right?
(Kuva osoitteesta loanworkout.org)
0 kommenttia:
Post a Comment