Kuinkas sitten kävikään?

Se ei ollut mikään hetken mielijohde. Se oli vaatimus.
Tahtotila, joka koputteli pääkopan sisällä niin lujaa,
että lopulta oli etsittävä rikoskumppani. Maksettava
sille vielä, ettei pupu tulisi pöksyyn viimeisillä senteillä.

Hui kauhistus! Kuinkas sitten kävikään, kun kampaaja
leikkeli puolet pituudesta pois? Ruskea mytty katseli
takaisin lattialta, eikä sitä käynyt yhtään edes sääliksi.

Olo on lumihiutaleen kevyt ja pää aivan uusi.
Pitihän sitä juhlistaa helmisulalla!

Ehkä huomenna, kun joudun aivan itse föönaamaan
tämän paikalleen, kadun päätöstäni mutristamalla
tämän iloisen virneen naamaltani pois.

Ehkä peittelen jäljet lopputalven verran paljettibaskerilla ja
kuvittelen, ettei minua nimetä lähikaupassa joulupallopääksi.


Ehkä onnistun mahdottomassa tehtävässäni,
voitan lotossa lottoamatta, aiheutan maailmanrauhan,
laihdun laihduttamatta, muutun kärsivälliseksi
ja pääsen talvihorrokseen.

***

In English:
I just cut my hair and am soooooo
in love with it. It's the second time
ever I've cut it this short and
I have no regrets. Yet.
Don't know what will happen
when I have to blowdry it the
very first time...

***

7 kommenttia:

sarinna said...

kauniilta näyttää ja paljettibaskerit pelastaa!

Hanstu said...

Sarinna: Kiitos :) Kohta selviää, muuttuuko tämä blogi paljettibaskerin päiväkirjaksi :P

sannero said...

tulin vaan huikkaa että linkitin sut blogissani. On varmaan ihan ok, mut huuda riehu ja hihku kommenttiboxiini jos haluat että poistan jutun :D

Duussi said...

Lovely! :)

Hanstu said...

Duussi: Tak tak! :)

tiinamaria said...

Tykkään!

Hanstu said...

Tiinamaria: Kiitos! Niin määki! :)

Post a Comment