Takaisin Karjalaan!
Kuulaana aamuna minä lähden. En illan hämärässä vaan aamun kasteessa. Lintujen laulaessa raahaan kapsäkkiä ojanpientaretta pitkin ja olen huolettoman homssuinen. Laukussa on mekkoja ja vasemman jalan kenkä – se oikea jää lojumaan sängyn alle.
5 kommenttia:
ihanat värit kuvissa :). ja aww nuo korut <3, tykkään! kävin viime viikolla rajan takana, ja mukaan tarttui maatuska-avaimenperä sekä -magneetti :).
peukutan, niin kuin naamakirjassa, miks tääl ei oo sellasta toimintoa? ;)
Taitava tyttö: Kiitos :) On tosiaan hassua, että koruni tulivat kaikista maailmankolkista juuri Australiasta :P Itse en ole oikeasti koskaan ollut Venäjällä - paitsi tietenkin haaveissani ja tässä kirjoituksessa. Tahtoisin kovasti sinne, mutta aina matkoja suunnitellessa lähimmän matkakohteen unohtaa... Ehkäpä ensi kerralla sitten?
Anonyymi: Hih, kiitos :) Olen aivan samaa mieltä, bloggerissa pitäisi todellakin olla peukutus-toiminto :D
niimpä, hassua :). suosittelen venäjää! avoimin mielin reissuun ja järki päässä. ehkä noin kymmenen kertaa olen käynyt :). ukki on tullut evakkona ja rajan takana on mm. isomummon ja isoisomummon haudat. <3
Taitava tyttö: Oho, oletkin kokenut venäjänreissaaja :) Aika hienoa, että olet päässyt noin lähelle juuriasi!
Itse en edes tiedä, löytyisikö rajan takaa sukulaisten hautoja... Isovanhempien talon perustukset sekä perunakuoppa ainakin ovat vielä ihan paikoillaan :) Kyllä minäkin sinne vielä joskus lähden... juu :)
Post a Comment