Listin' Life 1 vee, ou jee!

Vuosi sitten tein jotakin, mitä olin hautonut päässäni jo hieman pidempään: avasin uudelleen jo kertaalleen tekemäni blogin. Vaihdoin nimen ja julkaisin aivan ensimmäisen postaukseni ikinä. Tärisin. Jännitti. Olin tehnyt muutamaa vuotta aikaisemmin jo blogipohjan, mutten osannut päättää, mistä kummasta olisin kirjoittanut. Tuolloin tunsin vain ystävien ulkosuomalaisblogeja, eikä oma arki vaikuttanut ollenkaan niin tähdelliseltä, että siitä olisi kannattanut kirjoittaa.

Aikaa kului ja aloin seuraamaan muutamaa muotiblogia varsin intensiivisesti. Inspiroiduin kovasti. Minullakin oli sanottavaa. Päätin, että bloggaus lopulta antaa enemmän kuin ottaa. Oli pakko kokeilla. Pakko uskaltaa. Totta se on ollut. Minulla on ollut varsin mukavaa kanssanne.

Alussa pelkäsin ilkiöanonyymejä. Olin varma, että he hyökkäisivät kasvottomana laumana kimppuuni. Sanoisivat, että olen tyhmä, tylsä ja tavattoman turha tapaus. Sanoisivat, etten osaa kirjoittaa. Tahdoin kuitenkin oman hiekkalaatikon. Sellaisen paikan, jonne voisin raapustaa mitä haluaisin ilman, että asiakas tai jokin muu minua suurempi taho löisi minua lapiolla päähän tai heittäisi hiekkaa suoraan silmiin. Tahdoin uskoa, että olen kirjoittaja myös työni ulkopuolella.

Kahden lempijutun rakkauslapsesta tuli aikamoinen sekasikiö. Aluksi ajattelin, etten kirjoittaisi pitkää tekstiä ollenkaan, sillä halusin oppia lyhentämään. Siitä se blogin nimikin tuli. Päätin myös olla teflon, se jonka suojana on tarpeeksi pinnallinen teksti. Pian huomasin kirjoittavani vähän kaikesta elämäni rakkauden, herkkujen ja wetlook-legginsien väliltä. Kirjoitusten tyylikin vaihteli listoista laulujen uudelleensanoituksiin. Alun päättömiin asukuviin ilmestyi kasvot ja annoin pala palalta itsestäni enemmän. Välillä mietin, onko tässä touhussa minkäänlaista järkeä tai olenko tavattoman itseriittoinen narsisti. Toisinaan kerroin tutuille ylpeänä blogistani, toisinaan en saanut sanaa suustani. Kesti kokonaisen päivän, että sain pyydettyä miestä ottamaan ensimmäiset asukuvat.

Olen Blogistanissa ulkomaankirjeenvaihtajana. En ole osallistunut blogitapaamisiin ja bloginaamoista olen tavannut vain yhden uuden tuttavuuden ihan liian nopeasti. Listin' Lifessa ei ole koskaan järjestetty arvontaa, eikä postilaatikkoni pullistele sponsorisopimuksia. Jos saisin päättää, blogissani olisi aina puutarhateekutsut sateenkaaren alla. Tästä on tullut hyvä tapa.

Hiekkalaatikolleni paistaa aurinko. Olen iloinen, että niin moni ihminen on löytänyt tämän blogin vuoden mittaan. Osa on tullut jäädäkseen, osa on jatkanut matkaansa. Suurin oivallus on ollut se, että mitä enemmän itsestäni annan, sitä enemmän te lukijat tsemppaatte minua. Kommenttienne kautta olen myös löytänyt tukun mainioita blogeja, joita seuraan enemmän tai vähemmän säännöllisesti ja selvittänyt, ettei Herttaisen oikea nimi spekulaatioistani huolimatta ole Hertta. Taisinkin jo aikaisemmin mainita, että olen monisanainen. Siksi lopetan jaarttelut tähän ja listaan ensimmäisen blogivuoteni huiput!

Hanstun blogissa...

...alkuinnoittajina toimivat Jonna, Turun Tilda ja Nelliina

...ensimmäinen juttu oli näin lyhyt

...Kerttu kommentoi ensimmäisenä blogijuttuani,
joka käsitteli tietenkin pöllöjä

...tämä surkea punertava ja päätön länkisäärikuva
oli ensimmäinen julkaisemani asukuva

...ensimmäisen kerran innostuin oikein kunnolla
kirjoittaessani Marin uusista laukuista

...nauroin katketakseni, kun armaani kuvitteli minun
Photo Shopanneen söpön taustan tähän juttuun
noiden Pätkiksien taakse!
(ihan reilusti vain kuvasin karkit vanhaa tarjotinta vasten)

...tämän kuvan juttua saatettiin ehkä häikäilemättä
plagioida eräässä nimeltä mainitsemattomassa
reilusti luetummassa blogissa

...pääsiäisjutun kuvituskuva on yhä eräs lemppariasukuvistani

...kerroin päivästä, jonka voisin viettää yhä uudelleen ja uudelleen

...kahvittelin paikassa, jonne voisin muuttaa koska vain

...listasin ensimmäisen kesälistan, joka
sai odotuksiani innokkaamman vastaanoton

...sain Turun Tildalta ihan ensimmäisen
blogitunnustuksen, mitä mainioimman
Rouvasblogi-maininnan

...näihin aikoihin aloin ymmärtää kameraani pikkuisen
paremmin ja taisivat ne jututkin syntyä entistä helpommin.
Listin' Life löysi vähitellen oman tyylinsä.

...on myönnettävä, että Australiaan matkatessani suurin
syyni raahata läppäri toiselle puolelle maailmaa oli
tämä blogi. Huomasin kasvaneeni kiinni harrastukseeni.

...Australian jälkeen pää toimi hetken englanniksi, joten
kirjoitin yhden jutun kolmannella kotimaisella.

...pimahdin hetkellisesti täysin, kun Jaakko S. kävi
kommentoimassa Tim Gunn -juttuani

...olin varsin tyytyväinen Tall Ship's Races -teemapukeutumiseeni
ja siihen, etten tippunut tätä kuvaa otettaessa jokeen,
sillä venäläiset merimiehet yrittivät pelästyttää
minut soittamalla sumutorvea. Entinen telinevoimistelija
ei kuitenkaan putoa. Ikinä.

...nimesin erään lempikirjoituksistani osuvasti
otsikolla: "My favourite things"

...haastoin Duussin mukaani hameviikkoon ja olin
kovin otettu, kun tyyppi lähti helmat hulmuten
mukaan!

...pidin myös pakollisen blogitauon

...sain ensimmäistä kertaa luvan julkaista armaani kuvan

...tätiytymiseni kunniaksi pukemani värikäs asu
sai kehuja blogissa, mutta todellisuudessa
armaaltani kysyttiin, miksi hän oli päästänyt
minut kotoa ulos Mustanaamion vaatteissa

...Unohdin teflon-pinnoitteeni lopullisesti ja kommentti-
vyöryn jälkeen päätin jättää sen kokonaan pois.
Samalla sain vihdoin luvan armaaltani julkaista nämä kuvat
julkaisemalla ne ensin ja kysymällä vasta sitten.

...paljastin todellisen huumorintajuni

...palelin järjenvastaisesti pakkasessa päivän asukuvan vuoksi

...opettelin julkaisemaan videon

...yllätyin, kuinka nopeasti vuosi kuluikaan

...7554 ihmistä 77 maasta pyörähti täällä

...päätin järjestää blogisynttäreiden vuoksi aivan
ensimmäisen arvonnan! Siitä lisää huomenna!

***

Kiitos ihanat!

Tervetuloa hiekkalaatikolleni
leikkimään yhä uudestaan
ja uudestaan ja uudestaan!


***

In English:
Listin' Life is having it's very first
birthday today and I'm rather excited.
I've had a good year with you all.
Thank you and welcome again and again
and again and again!

***

23 kommenttia:

Ilona said...

Tämä on kyllä ihana hiekkalaatikko! En seuraa muotiblogeja, koska niissä on musta usein jotenkin liikaa yrittämisen makua (enkä ole niin erityisen kiinnostunut muodista), mutta sun jutut tuntuu piristävän aidoilta. Uskon, että tommonen tyyppi sä olet oikeastikin. Sun huumorintaju kolahtaa ainakin muhun :)

Tuosta edellisestä postauksestasi piti muuten sanoa, että voi vitsit miten ymmärrän sua. Mun sisko asuu Kanadassa ja sillä on vähän yli puolivuotias (maailman suloisin!) tyttö. On kyllä ihan väärin, että siskot lähtee jonnekin toiselle puolelle maailmaa :(

NooranElämää said...

Onneksi olkoon ekasta vuodesta blogin parissa! :) Itse olen melko uusi lukija täällä, mutta tykkään hurjasti! :)

Duussi said...

Onnea Hanstu ensimmäiselle blogivuodelle - ja tulkoon niitä vielä rutkasti lisää! :)

En tiedä, olenko koskaan varsinaisesti ihan ääneen sanonut, miten paljon tykkään tästä blogista, sun jutuista ja kuvista, tunnelmista. No, nyt sanon: ihan hurjan paljon.

Mietin muuten tässä samalla, että lähtisitkö mun kaa joskus treffeille? :D

Anonymous said...

Hei Hanstu! Ja synttärionnittelut :-) Löysin blogisi vasta äskettäin mutta olen sen jälkeen seurannut sitä tiivisti. Pidän kirjoitustyylistäsi, ihanista kuvistasi ja aurinkoisesta elämänasenteestasi. Jatka samaan tapaan!

Hanstu said...

Ilona A.: Kiitos! Kivaa, että olet löytänyt tänne ja vielä kivempaa on, että tahdot jatkaa leikkimistä tällä hiekkaloodalla :)

Siskot on kyllä ihan pölöjä, kun muuttavat niin kauas. Toisaalta onhan siinä sekin hyöty, että saan ilmaisen ulkomaanmajoituksen, mutta ikävähän siinä tulee helposti... Skype olkoon pelastuksemme!

Nooran Elämää: Kiitos paljon :) Tervetuloa vaan, ihanaa kuulla, että tykkäät hurjasti! Toivottavasti kohta olet jo ihan "vanha" lukija ja tykkäät vielä vuodenkin päästä :D

Duussi: Kiitos ja kiitos :) En ole varmaankaan sanonut itsekään sitä, että tykkään ihan hulluna sun blogista! Siksi olenkin miettinyt ihan samaa, meidän pitäisi lähteä treffeille! Oli ihan pöljää, että nähtiin silloin ASM-vintagehommelissa vaan niin pikaisesti.

Anonyymi: Kiitos :) Tervetuloa uudeksi lukijaksi, toivottavasti viihdyt hiekkalaatikollani pitkään :) Tarkoitus olisi jatkaa niin kauan, kun juttua riittää ja valitettavasti taidan olla aika monisanainen...

Chatrin said...

Onneksi olkoon! Mä luen mielelläni sun juttuja vielä monta vuotta eteenpäin :)

Herttainen said...

Ihana katsaus! Onnea synttärisankarille, ollaankin molemmat helmikuun lapsia ;D

Mä muuten aina kun nään jotain pöllöjuttuja ajattelen sua!

Hanstu said...

Herttainen: Kiitos :) Helmikuu on selvästi hedelmällistä blogiaikaa! Mulle taas tulee mieleen Barbieista aina sinä :D

Hanstu said...

Chatrin: Hups, meinasit jäädä välistä – anteeksi! Kiitokset onnitteluista :) On kivaa, et oot löytäny tänne ja että jaksat kommentoida tasaiseen tahtiin :)

Jenna said...

Hurjasti onnea synttärisankarille!
Itse olen todella huono kommentoimaan, mutta olen viihtynyt matkassasi jo melko kauan ja olen tullut jäädäkseni, paljon kiitoksia iloisesta ja piristävästä blogista. :)

Anonymous said...

Määki tykkään, vaikka en useesti (nyt jo kahdesti??) kommentoikaan :) Mahtavaa synttäriä blogille, go girl!

Sain muuten kyyneleet silmiin postin haettuani, oot ihana ja mullakin on ikävä!!!

t: "se-ei-ihan-viismetrinen" ex-työkamu

Hanstu said...

Jenna: Kiitos :) Myönnän myös itse olevani aika laiska kommentaattori, joten ymmärrän täysin :) Ihanaa vähän tietää niiden naamoja, jotka täällä käyvät ja kiva kuulla samalla, että olet käynyt täällä jo pidempään :)

Anonyymi vähän lyhyempi ex-työkaveri: Nyt tulee viralliset kiitokset: TACK TACK niistä kuvista, joita otit tänne silloin vielä, kun olimme rikoskumppaneita työpaikan parvekkeella – ne olivat mainioita aikoja! Nyt minä täällä sitten pyrin olemaan vetistelemättä sitä, että sinä vetistelet siellä yhden pienen kortin tähden. Nähdään taas pian, jookosta? Ex-työkamu, mutta aina ihan oikea kamu. Ok?

Anonymous said...

Kyllä minäkin sinun blogiasi aika tiiviisti seuraan...koska asuan samassa taloudessa. Onneksi olkoon vuoden kestäneestä blogista. Haluan myös kiittää vuoden kestäneestä valokuvauskoulusta.

Täältä Nipponista on kiva katsella, että mitäs se Fru on tänään pistänyt päälleen.

Kohta nähään ja sitten jatketaan kuvauskoulua täältä käsin.

Tuu jo! Pusi, pusi ja moiskis, moiskis.

Hanstu said...

Anonyymi-armaani: Pusuja ja kiitos! Nähdään pian!

Turun Tilda said...

Onnea Hanstu ja Listin Life!

Monta vuotta lisää tätä ihanuutta. Olet ihan oikeasti (eikä tämä ole nyt sitten mitään tutun mielistelemistä) noussut top kolmoseeni! Jos saisin valita, niin jättäisin sinut, Rannan, Bisquitsin, jos siis minut pakotettaisiin luopumaan kaikista muista kivoista blogeista :D

sannero said...

onnea listin' life, yksi on hieno ikä :) ja tää on mainio blogi!

Tuli muuten äsken mieleen, ettei mulle oo koskaan selvinnyt mikä on tarina sun blogin nimen takana? Saisikohan sille ehkä selitystä? :D

Hanstu said...

Turun Tilda: Kiitos! Oi, tässähän ihan liikuttuu :) Kiitos samoin, tykkään kovasti myös edelleen blogistasi :)

Sannero: Kiitos & kiitos!

Jep, nimi on blogilla vähän hassu, hetkessä mietitty ja siihen jumittunut. Aluksi ajattelin, että olisin vain listannut asioita ja elmää, mutta jossain vaiheessa listaaminen vain jäi vähemmälle, enkä kuitenkaan alkanut sitten vaihtaa blogin nimeä :) Tykkään alkusoinnuista, joten tästä tuli LL :D

Henna said...

Hei, onnea 1-vuotiaalle! Mä löysin tänne pari viikkoa sitten ja olen sen jälkeen seuraillut sivusilmällä kunnes tänään klikkailin lukijaksi :) nyt alankin seuraamaan hiukan enemmän kuin sivusilmällä ;)

Hanstu said...

Little M: Kiitoksia :) Jee! Uusi lukija! Tervetuloa joukkoon!

Riehu said...

Onnittelut yksvuotiaalle! Mä tykkään hurjasti sun blogista: kauniit kuvat, inspiroivat asut (erityisesti värit) ja hassua huumoria, joka uppoaa minuun. Aidonoloista menoa ja jaksat aina nähdä asukuviin paljon vaivaa, vaikka sitten poseeraamalla megapakkasessa ilman takkia ja kaulahuivia, hrrr! Blogisi on ilo, jatka samaan malliin! :)

Hanstu said...

Riehu: Kiitokset! Kyllä sitä itsekin miettii, onko ihan hullu, kun värjöttelee pakkasessa nenä punaisena... Kerran en tuntenut peukkujani parin kuvan jälkeen :D

Kirjailijatar said...

Tämä oli mahdottoman hauska postaus. Tulin tänne ensimmäisen kerran vasta muutama kuukausi sitten, joten oli kiva saada tällainen huumoripitoinen kertaus koko vuodesta. Minusta on kivaa, kun blogilla ei ole mitään kiveen hakattua teemaa. Voi ihan rauhassa poukkoilla sinne tänne. Kiitos siis :)

Hanstu said...

Kirjailijatar: Kiitos :) Hauskaa, että tykkäsit :) Olen kyllä sellainen poukkoilija, että olisi pitänyt tuntea itsensä ja nimetä blogi vähän hähmäisemmin... :D

Post a Comment