Räntää, Kalevalaa ja
suomalaista kulttuuria
Keittiön ikkunasta näkyi surullinen sateen pieksemä lippu. Liruna pitkin tankoa valuva kangas tahtoi muistuttaa Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivästä. Aivan samaisena päivänä 265 vuotta sitten Elias Lönnrot allekirjoitti vanhan Kalevalan esipuheen.
suomalaista kulttuuria
Avattuani silmäni tänä aamuna ja nähtyäni vellovan räntäsateen makuuhuoneen ikkunasta, harkitsin vakavasti kerralla koko typerän sunnuntain perumista liian vähän kiinnostuksen vuoksi. Sääli vain, etteivät pienet (ja vähän isommatkaan) nälkäiset kissat ymmärrä omistajiensa räntäistä maailmantuskaa.
Keittiön ikkunasta näkyi surullinen sateen pieksemä lippu. Liruna pitkin tankoa valuva kangas tahtoi muistuttaa Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivästä. Aivan samaisena päivänä 265 vuotta sitten Elias Lönnrot allekirjoitti vanhan Kalevalan esipuheen.
Pitihän päivää juhlistaa kaivamalla korukätköistä pari Kalevala korua. Ne tuovat kovasti muistoja mieleen. Kuten sen, kuinka kinuimme siskoni kanssa tätä ristiä isältämme joskus silloin, kun Kalevala korut, isot flanellipaidat ja maiharit olivat muotia.
Emme kuitenkaan ikinä saaneet ristiä. Sen sijaan sain syntymäpäivälahjaksi Hattulan linnun. Sen hassun riipuksen, jolla on hölmöt irtoräpylät. Luulisin siskoni nyysineen ristikorun isän kaapista salaa. Kun isä oli nuori, hän sai korun tyttöystävältään. Kun sisko sitten lähti muualle opiskelemaan, taisin nyysiä ristiriipuksen hänen korurasiastaan salaa.
On hassua, miten jotkut asiat ovat toisina aikoina todella muodikkaita. Kalevala korun valtakausi kesti koko ylä-aste ja lukioaikani ajan. Oli aivan normaalia, että nuoret tyttöset toivoivat rautarouville sopivia hintavia käätyjä syntymäpäivä-, rippi- ja joululahjoiksi. Minäkin sain erään Kalevala korun käädyn pakollisen oppivelvollisuuden suorittamisen kunniaksi.
Kaikista toiveistani huolimatta en kuitenkaan saanut Sydänsormusta lahjaksi, vaan ostin sen itselleni ylioppilaslahjarahoilla. Onnesta soikeana käytin sitä niin kauan, että sormeen ilmestyi vihertävä läikkä. Sormus oli minulle muistutus kotimaasta, kun vietin välivuotta Tukholmassa. Suomessa kaikille tuttu muinaissormus oli vieraalla maalla jotakin uutta ja jännittävää. 
Mitä päivän kulttuuriteemaan tulee, siihen sopikin kirpparilta tehty kulttuurihistoriallinen löytö: 5 Suomen Kuvalehteä 60 snt/kpl! Vielä vuonna 1957 oli ihan ok tytötellä kansikuvaan päätynyttä Sirkka-toittajaa otsikolla: "Sirkka Lassila, toimittaja ja talomme muita tyttöjä ss. 16–17". Aika on hassu kaveri. Kunhan se saa muhia jonkun kanssa tarpeeksi pitkään, muuttuu muhinointikumppani useimmiten aarteeksi. Kuten Kalevala koruni tänään. Taidankin ulkoiluttaa niitä tästä lähtien useammin.***
Päivän asussa...
...paita/shirt - Vero Moda
...neuletakki/cardigan - BikBok
...leggarit/leggins - Australia
...villasukat/socks - H&M
...korut/necklace & ring - Kalevala koru
...kengät/shoes - 2nd hand
...laukku/bag - Pull & Bear, Greece
***
In English:
Today was the day of the Finnish national epic, Kalevala.
In celebration I wore a necklace and a ring by Kalevala koru
– a Finnish jewelry brand which started it's business
in 1935 when the national epic was celebrating it's 100th
birthday. Their collection includes both traditional designs
and modern jewelry – and, man, they were in fashion back in
the 1990's. Time is a funny thing. When enought of it
passes by, old things become treasures. Like these old
magazines from the 1950's I bought today, or my
necklace and ring, which started to look
cool again after all these years.
***
Päivän asussa...
...paita/shirt - Vero Moda
...neuletakki/cardigan - BikBok
...leggarit/leggins - Australia
...villasukat/socks - H&M
...korut/necklace & ring - Kalevala koru
...kengät/shoes - 2nd hand
...laukku/bag - Pull & Bear, Greece
***
In English:
Today was the day of the Finnish national epic, Kalevala.
In celebration I wore a necklace and a ring by Kalevala koru
– a Finnish jewelry brand which started it's business
in 1935 when the national epic was celebrating it's 100th
birthday. Their collection includes both traditional designs
and modern jewelry – and, man, they were in fashion back in
the 1990's. Time is a funny thing. When enought of it
passes by, old things become treasures. Like these old
magazines from the 1950's I bought today, or my
necklace and ring, which started to look
cool again after all these years.
***
3 kommenttia:
Huomaa, että me ollaan aika samanikäisiä :) Tunnistan tän täysin. Sain rippilahjaksi kolme Kalevala korun korua ja käytin niitä sitten koulussakin. Yksi oli juuri se heiluvaräpyläinen lintu. Tuota sydänsormusta hopeisena käytin parin vuoden ajan 90-luvun puolivälissä päivittäin. Nyt en ole koskenut noihin vuosiin. Kaulakorut ovat siirtyneet äidin huomaan, enkä osaisi kuvitellakaan pitäväni niitä enää itse.
Tuo ruskea neuletakki on kyllä päivän parasta antia.
Ilona A: Jep, meitä tuon aikakauden muodin uhreja on monia :D Muistan vielä yhden kirjavan neulepaidan, jonka kanssa useimmiten koruni yhdistin. Not so cool. Itseäni harmittaa hieman, etten ostanut Sydänsormusta hopeisena, mielestäni tuo väri olisi kestänyt paremmin aikaa :( En itsekään edes muista, milloin olisin räpylälintua ulkoiluttanut, eikä se käätykään ole pahemmin kaulalla kieppunut... Äiti tosiaan on kyllä lainaillut käätyäni :D Odotetaan vielä 20 vuotta ja omat lapsemme käyttävät antiikkisia Kalevala korujamme innoissaan!
Krisu: Oi kiitos! :)
Post a Comment