Juku-juku, Harajuku!
Toin sitten räntäsateen mukanani Japaniin. Mokasin. Aamulla katselimme ikkunasta sitä kuuluisaa suomalaista jäätävää tihkua ja illaksi suuntasimmekin kotiin tiskirättejä väistellen. Mutta suomalainen ei lannistu. Suomalainen shoppaa entistä kovemmin.
Tai oikeastaan, aluksi suomalainen suuntaa Omotesandonsivukadulle harhailemaan. Ihailee kylttejä ja kuvaa sateessa.
Löytää hassun pakun, joka onkin kioski.
Katselee Victorian ja Danielin kuvaa märässä kyltissä...
...ja päätyy poseeraamaan isänmaallisesti Marimekon eteen!
Rankan sadeposeerauksen jälkeen onkin siirryttäväsisätiloihin korkkaamaan Sakura-termoskuppi...
...jotta jaksaa bongata värikkäitä isopäitä.
Tämäkin pallopää Harajukusta lähetti terkkujaMiralle Ouluun ja Ninalle Kaarinaan!
Harajukusta siirryimme Shibuyaan...
...jossa Japanin kuuluisin koira, Hachiko, odotti meitäaika uskollisesti kahdessa paikkassa.
Sedät pitivät hauvan patsaalle sateenvarjoa, ja minä liikutuin lukiessani koiran tarinan. Kerrotaan, että se seurasi isäntäänsä Shibyan asemalle päivittäin odottaen tätä aina illaksi kotiin. Isännnän kuoltua koira jatkoi odotusta aina kuolemaansa saakka. Nyyh.
Kuuluisassa risteyksessä oli tiivis tunnelma...
...joka ei hälvennyt sivukaduillakaan.
Paikallisessa Hesessä ruoka oli aivan älyttömän hyvää. Tuo etualalla oleva iso puurokulho on täynnä paikallista curryä, joka maksoi salaatin kera hurjat 3,5 €.
Kotimatkalla poikkesimme Krispy Kremeen, donitsipaikkaan, jossa olin herkutellut viimeksi vaihtarina Jenkeissä vuonna 2000. Armaani valitsi itselleen sienisalaatti-donitsin. Tai siis jonkun suklaahärdellin. Om nom. NOT!
Enkä muuten enää koskaan sano om nom.Nom nom on japanialainen tyttöbaari.
***
In English:
I guess I brought the nasty weather
from Finland to Japan with me.
Today started with some cold rain which
turned into sleet. But no worries, I won't
let the coldness get me, when there's
so much shopping to do, new places to explore
and tasty food to eat.
***
4 kommenttia:
Mä tulisin varmaan hulluksi Japanissa noitten kaikkien tilpehöörien kanssa.
Sulla on muuten ihana tuo harmaa takki.
Ja hyvä etten alkanut jo nyt pillittämään tosta koiratarinasta :'(
Chatrin: Tilpehöörin määrä on aivan mahdoton, mutta kyllä kaikkeen tottuu :) Niiden seassa saattaa olla vaikka aarteita :D
Kiitos, harmaa takki on Vilan vanhus, huomasin, että niiden tämän kevään mallistossa on aikalailla sama malli, mutta vaan eri värisenä :)
Jep. Nieleskelin tarinan kohdalla ihan reilusti ja miestä vaan nauratti mun nieleskelyt... En siis ole ainut, jee!
Mun ongelma on se, että ostaisin kaikki maailman tilpehöörit ja sitten ihmettelisin, että miten ne muka mahtuu matkalaukkuun, joten ostaisin toisen matkalaukun ja sitten kotona ihmettelisin, että mihin ne kaikki laitan ja mitä niillä kaikilla teen :D
Chatrin: Ymmärrän... Mulle kävi melkeen niin ekalla kerralla, kun kävin Japanissa... Tällä kertaa oon saanu järjen pysymään vähän paremmin päässä, huh :)
Post a Comment