Muistatko...



...sen illan, kun leikimme eräänä syyskuussa talvea
kämppämme peilin edessä? Olimme molemmat
ostaneet uudet talvitakit ja odotimme innolla
ensimmäisiä lumia. Stereoissa soi David Gray
ja meillä oli ainakin yhdeksän metriä pitkä parveke.
Takkini oli punainen.



...kuinka istuimme vierekkäin bussissa matkan
Puolaan ja takaisin? Kuuntelimme kannettavalta
cd-soittimelta poikabändejä – jakamalla kuulokkeet,
tietenkin. Lauloimme Spice Girlsiä äänissä,
eikä kumpikaan meistä ollut koskaan pussannut poikaa.



...sen kerran, kun järjestimme serkusten kanssa
ihan oikean teatteriesityksen? Sinä sait olla
prinsessa Ruusunen ja minä olin kuningatar.
Sinulla oli vain yksi vuorosana: "Ai!".



...harmittiko sinua, kun makkaraperunasi
jäähtyivät meidän jutellessa sinä iltana siinä sillalla?
Yö pimeni ja ilma oli viileä.
Kerroit tarinoita. Minä rakastuin.



...vielä "pomppulaulun"? Sen, jota soitettiin
auton kasettisoittimessa ja jonka tahtiin
koko auto heilui? Volvossa oli karvaiset
pantteripenkit ja olin haukannut niskatuesta
ihan pienen palasen. Ojensit minua aina,
mutta siitä ei kerrottu isälle.



...kuinka matkatoimiston täti näki vaivaa, jotta
saisimme ostettua liput suoraan Patmokselle?
Toimistosta lähdettyämme olimme pelkkää
hymyä. Odotimme niin kovasti kesää.
Lähdit matkaan surullisissa merkeissä ihan
yksin. Mietin yhä, olisiko minun pitänyt
kuitenkin lähteä sinne tueksesi.



...sen kesän, kun suuntasimme konserttiin, vaikka
minulla oli niin paha angiina, ettei suustani kuulunut
pihaustakaan? Pakkohan sinne oli mennä, kun
olimme saaneet ihan oikeat vippipassit.
Otit meistä kuvan, jossa sinä näytät kääpiöltä
ja minä jättiläiseltä.



...sen innon, jolla kirjoittelimme
toisillemme sähköposteja päivittäin?
Sinä olit minulle sisko, vaikkemme koskaan
olleet tavanneetkaan. Olet yhä, vaikka
syöpä voittikin tämän erän.



...että olit virallinen kesäheilani 2009?
En ole ollenkaan katkera Hello Kitty
-ilmapallollesi, joka saattoi saada joskus
hieman minua enemmän huomiota, sillä
heliumpää tyhjeni kesän aikana. Minä en.



...mahtavat Heroes-sessiomme? Poppi soi ja pc
lämpeni tyttöjen hakatessa strategiapeliä
melkein paremmin kuin useimmat pojat.



...ne ajat, jolloin kiersimme yhdessä maakunnan
kirkot ja museot. Sinä olit aikuinen, sinulla
oli jakkupuku ja opiskelupaikka yliopistossa.
Olin kai ylä-asteella, ehkä

jo lukiossa. Omistin vain yhden jakun,
mutta Sitikassa vallitsi sielujen sympatia
– täydellinen yhteisymmärrys siitä, etteivät
nämä ajat ole meitä varten.

***

Minä muistan musiikin.
Minä muistan sinut.
IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ
uudet ja vanhat ystävät!
Olette parhautta.


***

In English:
Some songs just remind you
of good old times and
the best people you've spent
those moments with.
That's why I listed some
of those old golden classics.
Just for Valentine's Day's sake.
Happy Valentine's Day!

***

4 kommenttia:

Anonymous said...

Ei haittaa makkaraperunoiden jäähtyminen. Laitoin ne jääkaappiin yöksi ja söin aamiaisena aamulla...sillasta se oli se sinkkuelämä, jota ei kauaa kestänyt. Olenkin ajatellut, että alamme syömään makkaraperunoita kun vietämme hääpäivää. Taidan kyllä tietää jo vastauksesi...

Hanstu said...

Anonyymi armaani: Jos sä syöt makkarat ja mä syön ne perunat? Hyvä, ettei haitannut ja sait oikein lämmintä aamiaistakin :D

Anonymous said...

Kyllä sinä vielä kanssani Patmokselle joudut. Ja vaikka talossa on hiljaisempaa ja matkaan kuuluu vierailu hiljaisen marmorin äärelle, on siellä silti ihanaa ja niin kovin kaunista. Olet ystävä.

Hanstu said...

Anonyymi-puolikreikatar: Jei! Lähdetäänkö vaikka heti? Tai ainakin pian? Viedään yhdessä kukkia haudalle ja sen jälkeen hankitaan törkeät rusketusraidat sekä paikallisesta ruuasta pömppäävät vatsat (koska nythän ne ei ainakaan eilisen brunssin jäljiltä pömpötä yhtään)!

Post a Comment