STHLM, my love!

Joskus keväällä 2002 olin aika pihalla: kirjoitukset olivat
ohi, mutten oikein tiennyt, mitä kummaa tahtoisin tehdä
loppuelämäni. Mikään opiskelupaikka ei vaikuttanut
ihan tarpeeksi mielenkiintoiselta, joten päädyin au-pairiksi
Tukholmaan. Rakastuin tuona vuonna kaupunkiin palavasti,
ja podenkin jonkinmoista kokoaikaista Tukholma-ikävää.

Onneksi viikonloppu toi helpotuksen kaukosuhteeseen
maailman ihanimman kaupungin kanssa: matkasin
päiväksi Tukholmaan hyvässä seurassa!

Ihana aamiainen haettiin mukaan Pressbyrånista ja
esittelin ihanan ystävän ihanalle puistolle:
"Humlegården, Ansu, Humlegården!"

Eipä ole ruåtsalaisen kanelbullen voittanutta, vetää
matkaseuran suun muikeaksi jo aamuseitsemältä!

Humlegårdenissa oli myös melkein liian hyvän
näköisiä kirsikoita. Maalaistytöille on opetettu, ettei
kaupunkilaisiin saastemarjoihin saa koskea.
Niistä otetaan kuvia, joita esitellään kotiraitilla.

Apinaorkesteri oli valmiina jo aamusta. Sääli, ettei
kukaan tahtonut kuunnella meitä.

Ovi vuoteen nuoruudestani oli lukossa. Sen koodi
on jo unohtunut aikojen saatossa ja perhe muuttanut
muualle. Naapurikaan ei enää tervehtinyt, enkä
uskaltanut käydä katsomassa, josko lähikukkakioskin
vanha setä on enää elossa.

Näillä kaduilla kuljin kerran. Toivottavasti vielä toistekin.

Kauniiseen kattoon ei ole ruokapaikan valinnassa
luottamista. Olisi pitänyt mennä hieman kauemmas
lounaalle lempi-italialaiseeni, joka oli ennen aivan
naapurissani. Siellä parhaan pizzan nimi on
Chicken-George ja pöydissä on aina puhtaat valkoiset
liinat. Ihanat sedät hymyilevät kauniisti
ja puhuvat ruotsia murtaen.

Ruuasta huolimatta hymyilytti, sillä päivä oli mitä
mainioin! Kuljimme vanhoja reittejäni ja navigoimme
myös kartan kanssa uusia. Jos aikaa olisi ollut enemmän,
olisimme Södermalmin, Östermalmin, keskustan ja
Gamla Stanin lisäksi käyneet vielä ainakin Vasa Stanissa.
No, täytyy sitä tekemistä jättää seuraavallekin kerralle.

Jos yksi ovi on sulkeutunut takana, voisi joku jo avata
sen ikkunan - vai miten se meni?

Kiitos matkaseuralle, kiitos Tukholmalle! Vielä, kun joku
ymmärtäisi alkaa tuomaan Suomeen...

...Bob-hedelmäsoppaa
...Fanta Exotic -limppaa
...kolabönor-karkkeja
...lisää sitä Maraboun Sommar-suklaata
...ruotsalaisia tosi-tv-ohjelmia, PALJON

Kiitos!

***

In English:
I spent a year as an au-pair in Stockholm, Sweden.
This weekend I went to see the place I fell
in love with that year. Stockholm is wonderful,
Stockholm is awesome. Stockholm has my eternal love.

***

0 kommenttia:

Post a Comment