Lohdutuspiknik

Löysin sunnuntaina ihanimmat hehkuvansiniset
korkokengät kirpparilta viidellä eurolla. Juuri
sellaiset täydelliset, nahkaiset, aivan oikean
kokoiset vintage-kengät, jotka muuttavat asun kuin
asun ihan täydelliseksi.

Onnellisen sipsuttelin niillä töihin, kunnes
ruuanhakureissulla tapahtui se, mitä eniten pelkäsin:
KENGÄN KORKO MENI RIKKI! Seriously.
Ensimmäisellä käyttökerralla. Möö.
Super-tupla-maanantai-möö-möö.

Töiden jälkeen kiikutin kengät suutarille, joka
ilokseni ilmoitti niissä olevasta valmistusvirheestä.
Korossa ei ole ollenkaan metallitappia. Siis kirpparilla
kuuluisi kulkea jonkinmoinen röntgenlaite mukanaan.
Tuollaista vikaa ei muuten näe. Suutari lupasi pelastaa
kenkäni 20 e kipeään hintaan. Anything goes.
Anything for my perfect shiny blue shoes.

EDIT: lue tähän väliin Ite puin -blogin
Tiitin loistava maanantai-
runo, joka tiivistää hyvin
korkoepisodifiilikseni
.

Aikani kotona möksötettyäni päätin piristyä,
vaihtaa kesäisemmät vaatteet, jotka eivät muistuta
kenkien surkeasta kohtalosta (sinisävyisistä vaatteista
punasävyisiin siis!) ja lähteä ulos lohdutuspiknikille.

Lohdutuspiknik oli valopään päivän kirkkain idea!

Mukaan pääsi Oscar Wilde...
(ah, mikä keikari-intellektuelli!)

...joka kertoi satua Kalastajasta ja hänen sielustaan
(välillä satu jopa jännitti!)

Tyttö-keikarin päälle pääsi...
...liukuvärjätty hamonen - H&M
...artsy-fartsy-teeppari - H&M
...neuletakki (vai lukunuttu?) - Seppälä

Kaiken pelasti tietenkin suklaa:
Marabou maitosuklaa-mansikka
Sommar Limited Edition


(kahvin piristävillä ainesosilla ja auringolla oli ehkä myös
jotain tekemistä kenkähuolten haihtumisen kanssa)

mmmmmm....Marabou!

+ mansikat olivat niitä ihania pakastekuivattuja,
rapsakoita, makoisia, täydellisiä suklaan kanssa
mainiosti yhteensopivia mansikoita

+ vaikka vannon yleensä Fazerin Sinisen nimeen,
nyt Marabou maistui parhaimmalta suklaalta ikinä

+ suklaa oli sen verran makeaa, että söin sitä kerralla
vain 1/2 levyä, tämä on edistystä!

- mikä V***n Limited Edition?!! Tätä kuuluisi
saada syödä kesät talvet

***

In English:
I found the perfect blue vintage high heels yesterday,
put them on today and surprisingly
enough the heel just broke. Was quite sad for it, so
when I came home I decided to cheer myself up by
chainging into happy clothes and having a little picnik.
Tried the new strawberry chocolate, drank coffee
and read stories by Oscar Wilde - and so I forgot
my little shoe incident :)
(after all the shoemaker
promised my perfect
blue vintage shoes will be just fine by tomorrow...)


***

6 kommenttia:

Herttainen said...

Oi, tota limited edishuuunia pitää kyllä ehdottomasti maistaa, viis laktoosi-intoleranssista. Ja voihan rähmä kenkien kanssa, eihän tommosta nyt osaisi ollenkaan arvata. Mutta kyllä ne varmasti poppakonstin avulla on sit oikeasti sen arvoiset että kannatti maksaa.

Hanstu said...

Rva Herttainen: en ymmärrä ollenkaan mikä ihmeen ilo on tehdä limited edition -tuotteita (ellei kyseessä ole joku hyvin epämääräinen (lue pahanmakuinen) rävellys tai vaikka Matthew Williamson 4 H&M kollektsuuni... mutta että herkuista limited edition. typeryyttä. suunnatonta typeryyttä). Pakkaus tosiaan varoittaa: innehåller mjölk...

Eihän hienoille nahkakengilleni (jos/kun suutari-setä ne korjaa) tule nytkään mahdotonta hintaa, mutta se löytämisen ilo kyllä himmeni aikalailla... nyt ne ovat halvalla löydetyt kalliilla korjatut ihanuuskengät. olisin ollut iloisempi pelkästä ensimmäisestä :P toisaalta voin tulevaisuudessa sipusttaa niillä niin, että astun vain päkiälle. hyvää pohjelihastreeniä tai jtn? ja siis todella sulavan näköinen tapa liikkua...

sannero said...

ihan samaa mieltä, miksi aina parhaimmat jutut vedetään markkinoilta (nimierkillä en ikinä unohda mustavalkotv-mix-pusseja!)

ja hyi valmistusvirheet! mikä kirppis oli kyseessä?

Hanstu said...

Sannero: kirppis oli Kodin Anttilan sunnuntaikirppis siellä parkkipaikalla ja ostin ne sellaiselta tädiltä, joka vaikutti oikein mukavalta... Hänellä oli siinä paljon vanhoja kenkiä myynnissä ja ostin siniset ihanuuteni suoraan toisen tädin nenän edestä (mä siis näin ne ensin, mutta täti jäi siihen norkoilemaan josko en oiskaan ottanu niitä)...

itse kaipailen edelleen super-orange-nimistä jäätelöä. piti aikoinaan laittaa tehtaalle valituskirje, mutten saanut sitä koskaan aikaiseksi. ja pandan suklaatäytelaku oli makoisampaa littanana. oli oli.

tiiti said...

hei jos tehdään joku kansanliike tuon mantsikkasuklaan vakinaistamiseksi, oon heti messissä. kylttien kanssa! voisin ehkä köyttää itseni protestiksi johonkin karkkihyllyyn?

Hanstu said...

Tiiti: entäs ne mielenosoitukset, joita jossain päin isoa eurooppaa tehdään, kun mennään kauppaan ja syödään vaan kaikkea hyllystä? jos mennään vaan kauppaan ja syödään mielenosoituksellisesti mansikkasuklaata suoraan hyllystä? :D

Post a Comment