Sielukas tai ainakin tarinankertoja

Omistan 11 litraa maalia. Ihan ensimmäistä kertaa elämässäni. Hankin myös kaksi hiomapaperia, mutta jäljellä on enää puolikas. Farkuissa on varmasti tämän kesän jännittävin pölypesu, vaan yhtään pensseliä en vielä omista.

Keittiön uusvanhat tuolit ja pöytä odottavat maalausta. Taipaleensa alussa ne olivat evakkojen uuden kodin kalusteina – huutokaupasta kotiutetut. Myöhemmin sisko vei ne mukanaan Helsinkiin ja nyt on minun vuoroni tarjota kalusteille koti. Tuntuu hyvältä suunnitella ruokahetkiä kalusteiden ympärille, joilla on sitä perinteistä tarinaa (yhdessä koottiin, melkein erottiin, kesti muuten 2 päivää, eikä missään vaiheessa ymmärretty ohjeita) pikkuisen painavampaa sanottavaa.



***

In English:
These chairs and table will be our kitchen furniture
in our new home. They used to be my grandparents
and later on they even had their place in my
sisters home. Tomorrow they'll be white.
Can't wait to eat my breakfast sitting on
one of these chairs. Do need to remember
to put back the seats though.

***

2 kommenttia:

Anonymous said...

melkein erottiin?

Hanstu said...

Anonyymi: Perinteisin perheriidan aihe syntyy Ikean huonekalujen kasaamisesta :) Ei, me ei olla eroamassa, vaan pakataan laatikoita hullulla vauhdilla yhteiseen uuteen kotiin. Siksi tylsä blogihiljaisuus, on vaan ollut kovasti hässäkkää :)

Post a Comment