Listin' life

Paikoillaan olemisen
sietämätön vaikeus, osa XIV

Viime perjantai oli ahdistuskiva työpäivä. Meistä nimittäin otettiin kuvat tulevaa firman esitettä varten. Ajatukseni valokuvaamisesta heilui suunnilleen akselilla JEE-OMG-IIK-JEE-EIKUKAMALAA-OK-JEE!

Luulin, että kameran edessä seisominen olisi minulle suhteellisen helppoa. Todellisuudessa se oli kamalaa. Olin niin itsetietoinen huonosta ryhdistä, jalkojen kamalasta asennosta, liian isosta hymystä jne, ettei mikään kuvista meinannut mielestäni olla onnistunut.

Mukaan mahtui niin klassikkobloggariasentoa (ilman jalkaterien kääntämistä sisäänpäin) kuin viiksihassuttelua. Näin viikon päästä kuvat näyttävät jo aika kivalta – eikä näitä ole edes käsitelty sen kummemmin! On se vaan ihan eri juttu, kun asialla on ammattilainen. Siitä kiitos Iloisen liftarin Jennille!

Minä ylipukeuduin tapani mukaan. Mukaan kuvaan pääsivät itsenipalkitsemisparikat (eli maailman viimeiset, mutta silti minulle juuri oikean kokoiset Starletit) ja australialainen ponimekko. Näytänkö sitten asialliselta ja ammatillisesti pätevältä? Varmasti en. Väliäkös sillä.

Kaikki kuvat © Jenni Virta / Iloinen Liftari

***

In English:
Last Friday we had a photoshoot at my work.
Everybody was photographed for our upcoming
brochure. When I heard about the photoshoot
I was sooooo excited. Then I got horrified: how on
earth could I stay still and look smart at the same time?
You can't have both, eh? Oh well, I guess I'm not a
multitasker when it comes to standing infront of
the camera, but after all, I do like these photos.

***