What time is it in the world?
Seison lauantaina sateessa ja tiesin sen: isona tahdon kävellä yhtä rokisti kuin Bono, laulaa yhtä pitkiä nuotteja kuin Bono ja puhua ihmisoikeuksista kuin Bono. Sunnuntaina urasuunnitelmaani vastattiin kysymällä Bonon ja Jumalan eroa.
On niin helppoa voivotella. Tuntea tyhjää empatiaa vailla tekoja. Sanoa kannattavansa jotakin ja astua askel taaksepäin, kun on toiminnan aika. Vedota kiireisiin, vaikka oikeasti liikutaan epämukavuusalueen hiostavimmalla kulmalla.
Tänään seison Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-kampanjan takana, sillä kaikilla meillä ei ole soppaa, johon lusikkansa voisi sotkea. Ruokaturva on ihmisoikeus, joka huomioidaan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa vuodelta 1948. Se koostuu neljästä tekijästä, joiden kaikkien pitää toteutua ruoansaannin turvaamiseksi: ruokaa on saatavilla, ruokaa on mahdollista hankkia, ruoka voidaan hyödyntää ja ruoansaanti on vakaata.
Kirkon Ulkomaanavun hoitaessa sen todellisen auttamisen, onnistun ehkä kääntämään katseesi hetkeksi tärkeään asiaan. Minulle jäi se diilin mukavampi osuus: kadotan seuraavan kahden viikon aikana neljä lusikkaa muistuttamaan puutteellisesta ruokaturvasta. Tänään nostin itseni jalustalle, kuten kuvista näkyy. Jos löydät lusikan, toimi siinä olevien ohjeiden mukaan.P.S. Mitä siihen Jumalan ja Bonon eroon tulee – kuulemma Jumala ei tahdo olla Bono.
***
In English:
It's actiontime! For the next two weeks
I'm a volunteer in a campaign against hunger
by Finn Church Aid. Read more here.
***
0 kommenttia:
Post a Comment