Ennen paluuta on lähtö
Olen mennyt meren taakse palatakseni tänne takaisin. Vuodessa kaupunki soluttautui sielunmaisemakseni, tarrasi tiukasti kiinni ja piirtyi päänsisäisiksi kartoiksi.
Viikko sitten mies yllätti minut ostamalla lennot ja varaamalla hotellin. Tarvitsin aikaa, aivojen tuulettamista ja Tukholma-terapiaa. Kolmen päivän ajan päivitin vanhoja päänsisäisiä karttoja, tapasin ystäviä ja tuin ruotsalaista nuorisoa ostamalla virallisia häätuotteita.
Karttaan piirtyi muutama uusikin suosikki. Miten olinkaan voinut asua näin hienon kahvilan naapurissa kahvittelematta siellä päivittäin? Nyt upottauduin paksujen samettiverhojen läheisyyteen ja otin mennyttä aikaa kiinni käymällä Sturekattenissa päivittäin.
Sielunkaupunkini kaunistui kupposten ansiosta ainakin siksi pieneksi hetkeksi, kun tahdoin jäädä tuoliini istumaan ja toivoin, että kuppini olisi pohjaton ja kirjan sivuja riittäisi seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi.
***
0 kommenttia:
Post a Comment