Listin' life

Ompulle koti

Näinä päivinä välillä mietin, olenko aivan päästäni sekaisin vai tykkäänkö erityisesti kaurapuurosta ja makaroonista. Itse puolustaudun ja väitän taistelevani kertakäyttökulttuuria vastaan. Miksi ostaa huonoa, jonka tahtoo heti korvata, jos on löytänyt sellaisen kumppanin, jota ei vaihtaisi edes ruokaan? (Ja tiedättehän, olen erittäin perso ruualle.)

Olemme uuden omppuni kanssa siinä kuuluisassa my-precious-vaiheessa, jolloin pintaa hivellään lähes orgastisesti ja tunkeilijoita voidaan purra puolustukseksi nilkkaan. Suunnittelen meille ihanaa yhteistä tulevaisuutta ja mitä mainioimpia rakkauslapsia. Ooh. Luovuutemme kukkii ikuisesti.

Siksi suuntasin Marimekkoon laukkuostoksille. Halusin näet varmistaa tulevaisuuden tuotteliaisuutemme hankkimalla Ompulle niin ihanan kodin, ettei se ymmärtäisi paremman päälle. Olin nähnyt vihreän unelman hengaamassa alerippeiden kulmilla ja tahdoin niin kovasti pelastaa sen.

Vaikkei Marimekon täti osannutkaan laskea (öö... jos eka on -50 % ja sitten tulee vielä lisäale -20 %, ei kokonaisale ole -70 %, vaikka sen laskisi miten. ja mulla on seiskan matikka!), oli hinta pompsahtanut lähes järkeväksi, kiitos alennusten alennusten. Ja kyllä vain, tämä oli juuri se vihoviimeinen laukku, johon olin silmäni iskenyt jo kuukausia sitten. (Match made in ostoshelvetti?)

Taisin muuten luvata joskus ammoisina aikoina, muuttuvani pisnesmaailman pirteimmäksi tapaukseksi, jos tieni tämän laukun kanssa yhtyisi. Hui kauhistus! Kai saan vedota vielä muutaman päivän ajan flunssaan, jonka jälkeen juoksen aina töihin, enkä ole enää koskaan mörökölli. Hah. Voin syödä myslipatukan smoothien kera. Mielikuvia. Niistähän tässä on kysymys.

***

In English:
Bought a new home for my Apple
so that we could be productive forever
and ever and ever and ever...

***