Hunter-gatherer
Mieheni kutsuu minua metsästäjä-keräilijäksi. Säästän mitä hullumpia juttuja aina ulkomaanmatkan bussilipuista ja kauniista kivistä vanhoihin esineisiin ja vaatteisiin. Jos tavaraan liittyy lämmin tunne, se on säilöttävä muistuttamaan ihanista ajoista.
Mitä sitten metsästämiseen tulee, siinä lajissa olen aika taitava. Eikä nyt puhuta viattomien luontokappaleiden vaanimisesta isossa äijälaumassa tappomielessä koirien kera, vaan tässä metsästyksessä kartutetaan keräelmää.
Metsästysretkeni saattavat viedä minut mitä kummallisimpiin paikkoihin, vaan ei sentään klo 6 paraiselaiselle parkkipaikalle täytettyä eläintä ostamaan, kuten erälle ystävälle kävi. Siitä saa kyllä erityismetsästäjäpisteitä. Paras löytöni lienee ladosta pölyn alta bongaamani Jopo, joka odottaa pientä rengasremonttia. Olo oli kuin Indiana Jonesilla.
Joskus metsästäjä-keräilijänkin muisti pettää. Kuten silloin, kun haaveilee ruskeasta villakangastakista tajuamatta jo hillonneensa yhden äidin vanhan takin mahdottoman vaivanloisen tuuletus-pelastusoperaation kautta kaappiin odottamaan hihojen pidennystä.
Siinä vaiheessa ei kannata kieriskellä epäonnistumisen tunteessa, vaan heittää nuttu heti niskaan! Hups hei, eikä edes pitkävartisten hanskojen kanssa lyhyet hihat haittaa menoa. Tällä takilla on selvästi hyvää metsästäjän karmaa, sillä löysin tänään aivan täydelliset farkut kirpparilta.
Metsästäjä-keräilijän asussa...
...takki/coat - äidin vanha / something old from my mum
...huivi/scarf - 2nd hand
...kengät/shoes - Billabong, Australia
...laukku/bag - Kate Hill, Australia
...hanskat/gloves - Seppälä
***
In English:
My husband calls me hunter-gatherer, cause
I do save the silliest thigs like little rocks
from our trips around the globe.
I just need to save things that I have
a good feeling about, like this coat that used
to be my mothers when she was about
my age, even younger. I had totally forgotten
the coat, cause my intention was to make
the sleeves a bit longer, but luckily long gloves
solved out that silly problem!
***
6 kommenttia:
Mä olen kanssa aivan mahdoton hamsteri. Metsästäjyys minusta uupuu, mutta korvaan sen hamstraustaidoillani. Vai mitä tuumaat siitä, että minulla on kelopuun pala pahvirasiassa hyvässä säilössä? jepjep.
Chatrin: Erityishamsteripiste kelopuun säilömisestä :D Hassua tässä kuitenkin on, että haluan kotini olevan kuitenkin suhteellisen avara. Ehkä siksi olen niin hyvä myymään tavaraani kirpparilla, että olen jotenkin säätänyt keräilijävaistoni kohtaan "Tavaran summa on vakio". Ja rehellisesti sanottuna olen nytkin sitä mieltä, että meillä on liikaa tavaraa. Siksi pikkuruisten muistojen (kuten mustan kiven häämatkalta) säilöminen on helpompaa!
Metsästykseen olen ehkä herännyt vasta, sillä esim. se Jopo oli ollut mökillämme jo vuosia, mutta löysin sen vasta vuosi sitten (jolloin löysin myös mökin komerosta tämän takin).
Kiva takki! Ja hamsteria/metsästäjää löytyy hyvin paljon meikäläisestäkin. Metsästäjäluonteesta kertonee parhaiten se että näen todella usein unia joissa teen mitä uskomattomimpia aarrelöytöjä.. xD
Desthea: Kiitos :) Meitä näyttää olevan monia! Jep, aarrelöydöt tulevat myös uniin..! Pienenä tahdoin olla meriarkeologi. Olisin metsästänyt aarteita päivät pitkät. Oh.
Minäkin haluaisin kotini olevan avara! Minulla on myös lakkaamaton halu heittää tavaraa pois (kierrättää), mutta kyseessä tosiaan on vain halu, sillä harvoin saan mitään heitettyä (kierrätettyä) pois. Vanhoja kotipaitojakin olen aina säästämässä "jos vaikka rätiksi"..
Mutta olen aina ihan innoissani, kun esim. shampoopullo tai meikinpoistoaine loppuu. Huoh, mitenhän tästä sairaudesta paranisi?
Chatrin: APUA! Kuulostaa liiankin tutulta! Vanhat kotipaidat leikkelen räteiksi, jotten sitten enää hilloaisi niitä turhaan kaapissa... Mutta siis nuo tyhjät pullot ja se voittamaton ilo siitä, että aine loppui! Se on NIIIIIN tuttua! Tulee niin hyvä mieli, kun saa ottaa uuden putelin käyttöön ja aina lopussa odottelen oikein, että esim. rasva vihdoin loppuisi :D
Post a Comment