Ulkoruokintaa
Lähestyvä loma tekee mielen levottomaksi. Toimistossa penkin kuluttaminen tuntuu tahmealta, kun ulkona odottaa täydellinen ulkoruokintasää. Tahtoisin samoilla uuden kaupungin katuja. Löytää paikkani. Tehdä kahvilan nurkkapöydästä omani.
Onneksi töissä oli tänään vieraileva tähti: ihan oikea toimistokoira! Sen ulkoiluttamisen varjolla kävelimme meren rantaan lounaalle. Söimme ciabattaa, jonka väliin oli kätketty luvattoman hyvää vuohenjuustoa. Paistattelimme päivää siihen saakka, kunnes blondin olkapäät punottivat.
Istuimme suihkulähteen reunalla ja tiesin sen. Tämä on minun lounaspaikkani. Tässä on kantapöytäni. Rakennustyömaasta viis. Täällä on ainakin kesän ajan tuoreita kukkia pöydässä.
2 kommenttia:
Voi jee, toimistokoira olis ihana! Tai semmoinen työ, jossa voisin ottaa koirat pöydän alle nukkumaan ja lämmittämään varpaita. Opettajan pöydän alle ne ei taida sopia...
outi: hihi... opettaja & koulukoira kuulostaa ihanalta, mutta jostain kumman syystä aavistelen, etteivät oppilaat välittäisi kamalasti open opetuksista kun kaikki vaan rapsuttelisivat hauvaa :D Mukavana lisänä olisivat tietysti allergisten lasten vanhemmat "Meidän Jennajannajonnicaliina vihaa koiria. Hän ei voi sietää niitä!"... ja samaan aikaan Jennajannajonnicaliina silittää hauvaa salaa aivan punaisin silmin :D
Post a Comment