Poikkatte polvihousu ja
Mannerheim-takki
Joskus kaikki menee ihan hyvin kaiken harmaan jälkeen...
...vaikka mummu katsookin housujani ja toteaa:
"Kuivarte sul o poikkatte polvihousu jalas?"
Sellaisena päivänä muistaa yhtäkkiä kesäsäilöön
siirtämänsä perintötakin, jolla on nimikin: Mannerheim.
Silloin ei haittaa, vaikka tukka onkin säälittävän pienellä
hätäponnarilla, kun vyöruusuke kukoistaa!
Mannerheim-takki
Joskus kaikki menee ihan hyvin kaiken harmaan jälkeen...
...vaikka mummu katsookin housujani ja toteaa:"Kuivarte sul o poikkatte polvihousu jalas?"
Sellaisena päivänä muistaa yhtäkkiä kesäsäilöönsiirtämänsä perintötakin, jolla on nimikin: Mannerheim.
Silloin ei haittaa, vaikka tukka onkin säälittävän pienellähätäponnarilla, kun vyöruusuke kukoistaa!
Leppoisaksi päiväkahviseuraksi valikoituu armaalleniviime jouluna ostamani Mannerheimin lähes 600-sivuinen
matkapäiväkirja "Ratsain halki Aasian"...
...jonka kuvista ja tekstistä ei voi kuin inspiroitua!
Näin lääkitään matkakuumetta...
...tai lisätään sitä pikkuisen.
Kuvat ovat kaikki Mannerheimin itsensä ottamia.Minäkin haluan matkata ratsain halki Aasian...
...vaikka tämän oman elämäni Mannerheimin kanssa!Kyllä vain! Takilla on selviä Mannerheim-vaikutteita!
***
Päivän asussa...
...paita/shirt - Vero Moda
...neule/cardigan - Seppälä
...ruusu/rose - Seppälä
...housut/pants - Japan
...sukkikset/stockings - H&M
...saappaat/boots - Hanna Saren by Seppälä
...laukku/bag - Ois
...takki/coat - Femilex / äidin vanha / mom's old
***
In English:
It's been rather grey lately,
but today has been gentle to me.
Even though my grandma called
my pants something boys
should wear. The coat I wore today
was something I had totally forgotten.
My mum wore it when she was
young and now it's mine.
I've given it a name too: Mannerheim.
(Just chek out wikipedia who he was)
The last photos are of a book
Mannerheim wrote back in 1906,
when he rode from Finland
to Peking. It's such an inspiring
book with the coolest photos.
So much more interesting than
Indiana Jones.
***
2 kommenttia:
Oi, miten ihana takki! Tossa takissa on sitä menneen ajan henkeä, mutta toimii vieläkin. Kiva blogikirjoitus :)
pihla: Kiitos :) Olen todella iloinen, ettei äitini antanut minun a) lyhentää takin pituutta b) saksia karvakaulusta lyhyemmäksi joskus teiniangsteissani. Muistan, kuinka kamalasti se harmitti, mutta nyt olen niiiiiiin tyytyväinen ja takki on ehkäpä oma suosikkini (nyt kun muistin sen omistavani :P)!
Kiitos vielä kirjoituskehuistakin!
Post a Comment